Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   pa ਰੁੱਤਾਂ ਅਤੇ ਮੌਸਮ

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [ਸੋਲਾਂ]

16 [Sōlāṁ]

ਰੁੱਤਾਂ ਅਤੇ ਮੌਸਮ

[rutāṁ atē mausama]

suomi punjabi Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: ਰੁ---- ਇ- ਪ----- ਹ------ ਹ-: ਰੁੱਤਾਂ ਇਸ ਪ੍ਰਕਾਰ ਹੁੰਦੀਆਂ ਹਨ: 0
r---- i-- p------ h---'ā- h---: ru--- i-- p------ h------ h---: rutāṁ isa prakāra hudī'āṁ hana: r-t-ṁ i-a p-a-ā-a h-d-'ā- h-n-: ----------------------'-------:
kevät, kesä ਬਸ------ੀ ਬਸੰਤ,ਗਰਮੀ 0
B-----,g----- Ba----------ī Basata,garamī B-s-t-,g-r-m- ------,------
syksy ja talvi. ਪਤ-- ਅ-- ਸ--ੀ ਪਤਝੜ ਅਤੇ ਸਰਦੀ 0
p-------- a-- s----- pa------- a-- s----ī patajhaṛa atē saradī p-t-j-a-a a-ē s-r-d- --------------------
Kesä on kuuma. ਗਰ-- ਗ-- ਹ---- ਹ-। ਗਰਮੀ ਗਰਮ ਹੁੰਦੀ ਹੈ। 0
g----- g----- h--- h--. ga---- g----- h--- h--. garamī garama hudī hai. g-r-m- g-r-m- h-d- h-i. ----------------------.
Kesällä paistaa aurinko. ਗਰ-- ਵ--- ਸ--- ਚ---- ਹ-। ਗਰਮੀ ਵਿੱਚ ਸੂਰਜ ਚਮਕਦਾ ਹੈ। 0
G----- v--- s----- c------- h--. Ga---- v--- s----- c------- h--. Garamī vica sūraja camakadā hai. G-r-m- v-c- s-r-j- c-m-k-d- h-i. -------------------------------.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. ਸਾ--- ਗ--- ਵ--- ਟ----- ਚ--- ਲ---- ਹ-। ਸਾਨੂੰ ਗਰਮੀ ਵਿੱਚ ਟਹਿਲਣਾ ਚੰਗਾ ਲੱਗਦਾ ਹੈ। 0
S--- g----- v--- ṭ------- c--- l----- h--. Sā-- g----- v--- ṭ------- c--- l----- h--. Sānū garamī vica ṭahilaṇā cagā lagadā hai. S-n- g-r-m- v-c- ṭ-h-l-ṇ- c-g- l-g-d- h-i. -----------------------------------------.
Talvi on kylmä. ਸਰ-- ਠ--- ਹ---- ਹ-। ਸਰਦੀ ਠੰਡੀ ਹੁੰਦੀ ਹੈ। 0
S----- ṭ---- h--- h--. Sa---- ṭ---- h--- h--. Saradī ṭhaḍī hudī hai. S-r-d- ṭ-a-ī h-d- h-i. ---------------------.
Talvella sataa lunta tai vettä. ਸਰ-- ਵ--- ਬ-- ਪ---- ਹ- ਜ-- ਬ---- ਹ---- ਹ-। ਸਰਦੀ ਵਿੱਚ ਬਰਫ ਪੈਂਦੀ ਹੈ ਜਾਂ ਬਾਰਿਸ਼ ਹੁੰਦੀ ਹੈ। 0
S----- v--- b------ p----- h-- j-- b----- h--- h--. Sa---- v--- b------ p----- h-- j-- b----- h--- h--. Saradī vica barapha paindī hai jāṁ bāriśa hudī hai. S-r-d- v-c- b-r-p-a p-i-d- h-i j-ṁ b-r-ś- h-d- h-i. --------------------------------------------------.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. ਸਾ--- ਗ--- ਵ--- ਘ- ਵ--- ਰ---- ਚ--- ਲ---- ਹ-। ਸਾਨੂੰ ਗਰਮੀ ਵਿੱਚ ਘਰ ਵਿੱਚ ਰਹਿਣਾ ਚੰਗਾ ਲੱਗਦਾ ਹੈ। 0
S--- g----- v--- g---- v--- r----- c--- l----- h--. Sā-- g----- v--- g---- v--- r----- c--- l----- h--. Sānū garamī vica ghara vica rahiṇā cagā lagadā hai. S-n- g-r-m- v-c- g-a-a v-c- r-h-ṇ- c-g- l-g-d- h-i. --------------------------------------------------.
On kylmä. ਠੰ- ਹ-। ਠੰਡ ਹੈ। 0
Ṭ---- h--. Ṭh--- h--. Ṭhaḍa hai. Ṭ-a-a h-i. ---------.
Sataa. ਬਾ--- ਹ- ਰ-- ਹ-। ਬਾਰਿਸ਼ ਹੋ ਰਹੀ ਹੈ। 0
B----- h- r--- h--. Bā---- h- r--- h--. Bāriśa hō rahī hai. B-r-ś- h- r-h- h-i. ------------------.
On tuulista. ਤੂ---- ਹ-। ਤੂਫਾਨੀ ਹੈ। 0
T------ h--. Tū----- h--. Tūphānī hai. T-p-ā-ī h-i. -----------.
On lämmintä. ਗਰ-- ਹ-। ਗਰਮੀ ਹੈ। 0
G----- h--. Ga---- h--. Garamī hai. G-r-m- h-i. ----------.
On aurinkoista. ਧੁ-- ਹ-। ਧੁੱਪ ਹੈ। 0
D---- h--. Dh--- h--. Dhupa hai. D-u-a h-i. ---------.
On kirkasta. ਤਿ--- ਧ--- ਹ-। ਤਿੱਖੀ ਧੁੱਪ ਹੈ। 0
T---- d---- h--. Ti--- d---- h--. Tikhī dhupa hai. T-k-ī d-u-a h-i. ---------------.
Millainen sää on tänään? ਅੱ- ਮ--- ਕ--- ਜ--- ਹ-? ਅੱਜ ਮੌਸਮ ਕਿਹੋ ਜਿਹਾ ਹੈ? 0
A-- m------ k--- j--- h--? Aj- m------ k--- j--- h--? Aja mausama kihō jihā hai? A-a m-u-a-a k-h- j-h- h-i? -------------------------?
Tänään on kylmä. ਅੱ- ਠ-- ਹ-। ਅੱਜ ਠੰਡ ਹੈ। 0
A-- ṭ---- h--. Aj- ṭ---- h--. Aja ṭhaḍa hai. A-a ṭ-a-a h-i. -------------.
Tänään on lämmin. ਅੱ- ਗ--- ਹ-। ਅੱਜ ਗਰਮੀ ਹੈ। 0
A-- g----- h--. Aj- g----- h--. Aja garamī hai. A-a g-r-m- h-i. --------------.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!