Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   pa ਭੂਤਕਾਲ 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ਤਰਿਆਸੀ]

83 [Tari\'āsī]

ਭੂਤਕਾਲ 3

[bhūtakāla 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi punjabi Toista Lisää
puhua puhelimessa ਟ-ਲੀਫ-- --ਨਾ ਟ------ ਕ--- ਟ-ਲ-ਫ-ਨ ਕ-ਨ- ------------ ਟੈਲੀਫੋਨ ਕਰਨਾ 0
ṭ---ī----a -ar--ā ṭ--------- k----- ṭ-i-ī-h-n- k-r-n- ----------------- ṭailīphōna karanā
Minä olen puhunut puhelimessa. ਮ-ਂ---ਲ---- ਕੀ-ਾ --। ਮ-- ਟ------ ਕ--- ਹ-- ਮ-ਂ ਟ-ਲ-ਫ-ਨ ਕ-ਤ- ਹ-। -------------------- ਮੈਂ ਟੈਲੀਫੋਨ ਕੀਤਾ ਹੈ। 0
ma-ṁ -a-l--h-na k--ā-h--. m--- ṭ--------- k--- h--- m-i- ṭ-i-ī-h-n- k-t- h-i- ------------------------- maiṁ ṭailīphōna kītā hai.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. ਮ-ਂ-ਬ-ਰ – -ਾਰ----ੀਫੋਨ ---- -ੈ। ਮ-- ਬ-- – ਬ-- ਟ------ ਕ--- ਹ-- ਮ-ਂ ਬ-ਰ – ਬ-ਰ ਟ-ਲ-ਫ-ਨ ਕ-ਤ- ਹ-। ------------------------------ ਮੈਂ ਬਾਰ – ਬਾਰ ਟੈਲੀਫੋਨ ਕੀਤਾ ਹੈ। 0
Ma-ṁ -ā-- - -ā-- ṭ--līp--n--kīt---a-. M--- b--- – b--- ṭ--------- k--- h--- M-i- b-r- – b-r- ṭ-i-ī-h-n- k-t- h-i- ------------------------------------- Maiṁ bāra – bāra ṭailīphōna kītā hai.
kysyä ਪੁੱਛ-ਾ ਪ----- ਪ-ੱ-ਣ- ------ ਪੁੱਛਣਾ 0
Puc---ā P------ P-c-a-ā ------- Puchaṇā
Minä olen kysynyt. ਮੈਂ ਪੁੱਛਿ----। ਮ-- ਪ----- ਹ-- ਮ-ਂ ਪ-ੱ-ਿ- ਹ-। -------------- ਮੈਂ ਪੁੱਛਿਆ ਹੈ। 0
m--- p--h-'ā ha-. m--- p------ h--- m-i- p-c-i-ā h-i- ----------------- maiṁ puchi'ā hai.
Minä olen aina kysynyt. ਮ-ਂ ਬਾ--–-ਬਾਰ ------ ਹੈ। ਮ-- ਬ-- – ਬ-- ਪ----- ਹ-- ਮ-ਂ ਬ-ਰ – ਬ-ਰ ਪ-ੱ-ਿ- ਹ-। ------------------------ ਮੈਂ ਬਾਰ – ਬਾਰ ਪੁੱਛਿਆ ਹੈ। 0
Ma-ṁ --r----bā-----c--'ā-ha-. M--- b--- – b--- p------ h--- M-i- b-r- – b-r- p-c-i-ā h-i- ----------------------------- Maiṁ bāra – bāra puchi'ā hai.
kertoa ਸ-ਣਾ--ਾ ਸ------ ਸ-ਣ-ਉ-ਾ ------- ਸੁਣਾਉਣਾ 0
Suṇā-uṇā S------- S-ṇ-'-ṇ- -------- Suṇā'uṇā
Minä olen kertonut. ਮ-- ਸੁਣ-ਇ--ਹੈ। ਮ-- ਸ----- ਹ-- ਮ-ਂ ਸ-ਣ-ਇ- ਹ-। -------------- ਮੈਂ ਸੁਣਾਇਆ ਹੈ। 0
m-i--suṇā-i'ā----. m--- s------- h--- m-i- s-ṇ-'-'- h-i- ------------------ maiṁ suṇā'i'ā hai.
Minä olen kertonut koko tarinan. ਮ----------ਾ-ੀ ਸ-ਣਾ----। ਮ-- ਪ--- ਕ---- ਸ---- ਹ-- ਮ-ਂ ਪ-ਰ- ਕ-ਾ-ੀ ਸ-ਣ-ਈ ਹ-। ------------------------ ਮੈਂ ਪੂਰੀ ਕਹਾਣੀ ਸੁਣਾਈ ਹੈ। 0
M----pū-- kahā---suṇā-ī hai. M--- p--- k----- s----- h--- M-i- p-r- k-h-ṇ- s-ṇ-'- h-i- ---------------------------- Maiṁ pūrī kahāṇī suṇā'ī hai.
oppia ਸ-ੱਖ-ਾ ਸ----- ਸ-ੱ-ਣ- ------ ਸਿੱਖਣਾ 0
Si--a-ā S------ S-k-a-ā ------- Sikhaṇā
Minä olen oppinut. ਮੈ--ਸ----ਆ---। ਮ-- ਸ----- ਹ-- ਮ-ਂ ਸ-ੱ-ਿ- ਹ-। -------------- ਮੈਂ ਸਿੱਖਿਆ ਹੈ। 0
maiṁ -i---'--h-i. m--- s------ h--- m-i- s-k-i-ā h-i- ----------------- maiṁ sikhi'ā hai.
Minä olen oppinut koko illan. ਮੈਂ ਸਾ-- ----ਸਿੱਖ-ਆ---। ਮ-- ਸ--- ਸ਼-- ਸ----- ਹ-- ਮ-ਂ ਸ-ਰ- ਸ਼-ਮ ਸ-ੱ-ਿ- ਹ-। ----------------------- ਮੈਂ ਸਾਰੀ ਸ਼ਾਮ ਸਿੱਖਿਆ ਹੈ। 0
M------r- -āma sik--'- -a-. M--- s--- ś--- s------ h--- M-i- s-r- ś-m- s-k-i-ā h-i- --------------------------- Maiṁ sārī śāma sikhi'ā hai.
työskennellä ਕ-ਮ -ਰ-ਾ ਕ-- ਕ--- ਕ-ਮ ਕ-ਨ- -------- ਕੰਮ ਕਰਨਾ 0
K-ma--ar--ā K--- k----- K-m- k-r-n- ----------- Kama karanā
Minä olen työskennellyt. ਮੈ---ੰ- -ੀ-ਾ-ਹ-। ਮ-- ਕ-- ਕ--- ਹ-- ਮ-ਂ ਕ-ਮ ਕ-ਤ- ਹ-। ---------------- ਮੈਂ ਕੰਮ ਕੀਤਾ ਹੈ। 0
mai- ka-a -----h--. m--- k--- k--- h--- m-i- k-m- k-t- h-i- ------------------- maiṁ kama kītā hai.
Minä olen työskennellyt koko päivän. ਮੈ- ਪ-ਰ- -ਿਨ --ਮ-ਕੀਤ----। ਮ-- ਪ--- ਦ-- ਕ-- ਕ--- ਹ-- ਮ-ਂ ਪ-ਰ- ਦ-ਨ ਕ-ਮ ਕ-ਤ- ਹ-। ------------------------- ਮੈਂ ਪੂਰਾ ਦਿਨ ਕੰਮ ਕੀਤਾ ਹੈ। 0
M--- -ūrā-din- kama-kīt--h-i. M--- p--- d--- k--- k--- h--- M-i- p-r- d-n- k-m- k-t- h-i- ----------------------------- Maiṁ pūrā dina kama kītā hai.
syödä ਖ-ਣਾ ਖ--- ਖ-ਣ- ---- ਖਾਣਾ 0
K--ṇā K---- K-ā-ā ----- Khāṇā
Minä olen syönyt. ਮ-ਂ-ਖਾ-ਾ -ੈ। ਮ-- ਖ--- ਹ-- ਮ-ਂ ਖ-ਧ- ਹ-। ------------ ਮੈਂ ਖਾਧਾ ਹੈ। 0
m--ṁ -h---ā---i. m--- k----- h--- m-i- k-ā-h- h-i- ---------------- maiṁ khādhā hai.
Minä olen syönyt koko ruoan. ਮੈ----ਰ- ਭੋ-ਨ-ਖ------ਹੈ। ਮ-- ਸ--- ਭ--- ਖ- ਲ-- ਹ-- ਮ-ਂ ਸ-ਰ- ਭ-ਜ- ਖ- ਲ-ਆ ਹ-। ------------------------ ਮੈਂ ਸਾਰਾ ਭੋਜਨ ਖਾ ਲਿਆ ਹੈ। 0
Mai--s----bhō-a-- khā -i-- ha-. M--- s--- b------ k-- l--- h--- M-i- s-r- b-ō-a-a k-ā l-'- h-i- ------------------------------- Maiṁ sārā bhōjana khā li'ā hai.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!