Lauseita

fi Tutustua   »   uz Getting to know others

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [uch]

Getting to know others

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi uzbekki Toista Lisää
Hei! S-l--! Salom! S-l-m- ------ Salom! 0
Hyvää päivää! Xa---- ku-! Xayrli kun! X-y-l- k-n- ----------- Xayrli kun! 0
Mitä kuuluu? Q-la-s--? Qalaysiz? Q-l-y-i-? --------- Qalaysiz? 0
Tuletteko te Euroopasta? S-z-Y--r-pa---m--i-? Siz Yevropadanmisiz? S-z Y-v-o-a-a-m-s-z- -------------------- Siz Yevropadanmisiz? 0
Tuletteko te Amerikasta? S-- Am-r-ka--n-is--? Siz Amerikadanmisiz? S-z A-e-i-a-a-m-s-z- -------------------- Siz Amerikadanmisiz? 0
Tuletteko Aasiasta? S-z Osiy--anm--iz? Siz Osiyodanmisiz? S-z O-i-o-a-m-s-z- ------------------ Siz Osiyodanmisiz? 0
Missä hotellissa te asutte? Siz-qay-i--e-mo----ad- ---asiz? Siz qaysi mehmonxonada turasiz? S-z q-y-i m-h-o-x-n-d- t-r-s-z- ------------------------------- Siz qaysi mehmonxonada turasiz? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? Q-n-had-n b--i-s-- y-r-a---? Qanchadan beri shu yerdasiz? Q-n-h-d-n b-r- s-u y-r-a-i-? ---------------------------- Qanchadan beri shu yerdasiz? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? Qa---a --qt-----s--? Qancha vaqt qolasiz? Q-n-h- v-q- q-l-s-z- -------------------- Qancha vaqt qolasiz? 0
Viihdyttekö täällä? Bu-yer sizg----qdi--? Bu yer sizga yoqdimi? B- y-r s-z-a y-q-i-i- --------------------- Bu yer sizga yoqdimi? 0
Oletteko te lomalla täällä? S-z-t----d--isi-? Siz tatildamisiz? S-z t-t-l-a-i-i-? ----------------- Siz tatildamisiz? 0
Tulkaa käymään joskus! Qachon-i--m-nga-tashr---buyu-ing! Qachondir menga tashrif buyuring! Q-c-o-d-r m-n-a t-s-r-f b-y-r-n-! --------------------------------- Qachondir menga tashrif buyuring! 0
Tässä on osoitteeni. M-na menin- m-----i-. Mana mening manzilim. M-n- m-n-n- m-n-i-i-. --------------------- Mana mening manzilim. 0
Nähdäänkö huomenna?? Erta---ko-i---u-c-a? Ertaga korishguncha? E-t-g- k-r-s-g-n-h-? -------------------- Ertaga korishguncha? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. Ke---r-s-----e--la--- b--. Kechirasiz, rejalarim bor. K-c-i-a-i-, r-j-l-r-m b-r- -------------------------- Kechirasiz, rejalarim bor. 0
Moikka! X--r! Xayr! X-y-! ----- Xayr! 0
Näkemiin! X-yr! Xayr! X-y-! ----- Xayr! 0
Näkemiin! Ko-is-g-ncha! Korishguncha! K-r-s-g-n-h-! ------------- Korishguncha! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…