Lauseita

fi Tutustua   »   eo Konatiĝi

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [tri]

Konatiĝi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Hei! Sa-----! Saluton! S-l-t-n- -------- Saluton! 0
Hyvää päivää! Bo-a- t-go-! Bonan tagon! B-n-n t-g-n- ------------ Bonan tagon! 0
Mitä kuuluu? Ki-l -i? Kiel vi? K-e- v-? -------- Kiel vi? 0
Tuletteko te Euroopasta? Ĉ- vi---n-s ---Eŭ-op-? Ĉu vi venas el Eŭropo? Ĉ- v- v-n-s e- E-r-p-? ---------------------- Ĉu vi venas el Eŭropo? 0
Tuletteko te Amerikasta? Ĉ- vi ----s -l Am--ik-? Ĉu vi venas el Ameriko? Ĉ- v- v-n-s e- A-e-i-o- ----------------------- Ĉu vi venas el Ameriko? 0
Tuletteko Aasiasta? Ĉu -- -en-s -l-Azio? Ĉu vi venas el Azio? Ĉ- v- v-n-s e- A-i-? -------------------- Ĉu vi venas el Azio? 0
Missä hotellissa te asutte? E- k----o-e---v----s----s? En kiu hotelo vi restadas? E- k-u h-t-l- v- r-s-a-a-? -------------------------- En kiu hotelo vi restadas? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? D- kia---i e-tas----t--? De kiam vi estas ĉi-tie? D- k-a- v- e-t-s ĉ---i-? ------------------------ De kiam vi estas ĉi-tie? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? Ĝ-s --am vi r-s---? Ĝis kiam vi restas? Ĝ-s k-a- v- r-s-a-? ------------------- Ĝis kiam vi restas? 0
Viihdyttekö täällä? Ĉu----ĉa---- -i-ĉ--ti-? Ĉu plaĉas al vi ĉi-tie? Ĉ- p-a-a- a- v- ĉ---i-? ----------------------- Ĉu plaĉas al vi ĉi-tie? 0
Oletteko te lomalla täällä? Ĉu-vi-f-rias ĉ---ie? Ĉu vi ferias ĉi-tie? Ĉ- v- f-r-a- ĉ---i-? -------------------- Ĉu vi ferias ĉi-tie? 0
Tulkaa käymään joskus! N-----i-u v--i-i-m--! Ne hezitu viziti min! N- h-z-t- v-z-t- m-n- --------------------- Ne hezitu viziti min! 0
Tässä on osoitteeni. Jen mia -d-es-. Jen mia adreso. J-n m-a a-r-s-. --------------- Jen mia adreso. 0
Nähdäänkö huomenna?? Ĉ---i -i-u-----mor--ŭ? Ĉu ni vidu nin morgaŭ? Ĉ- n- v-d- n-n m-r-a-? ---------------------- Ĉu ni vidu nin morgaŭ? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. Mi bed-ŭra---s-d--- jam hav----o- p-a-itan. Mi bedaŭras, sed mi jam havas ion planitan. M- b-d-ŭ-a-, s-d m- j-m h-v-s i-n p-a-i-a-. ------------------------------------------- Mi bedaŭras, sed mi jam havas ion planitan. 0
Moikka! Ĝ--! Ĝis! Ĝ-s- ---- Ĝis! 0
Näkemiin! Ĝi- r--i--! Ĝis revido! Ĝ-s r-v-d-! ----------- Ĝis revido! 0
Näkemiin! Ĝ-s---ldaŭ! Ĝis baldaŭ! Ĝ-s b-l-a-! ----------- Ĝis baldaŭ! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…