Lauseita

fi Tutustua   »   sl Spoznati, seznaniti se z

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [tri]

Spoznati, seznaniti se z

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Hei! Ž----! Ž----- Ž-v-o- ------ Živjo! 0
Hyvää päivää! D---- dan! D---- d--- D-b-r d-n- ---------- Dober dan! 0
Mitä kuuluu? K--- ----(ti- gr-----ko---e-(si-? K--- v-- (--- g--- K--- s-- (---- K-k- v-m (-i- g-e- K-k- s-e (-i-? --------------------------------- Kako vam (ti) gre? Kako ste (si)? 0
Tuletteko te Euroopasta? P-iha-at--i- Ev---e? P-------- i- E------ P-i-a-a-e i- E-r-p-? -------------------- Prihajate iz Evrope? 0
Tuletteko te Amerikasta? P-i-aj-te iz----r-k-? P-------- i- A------- P-i-a-a-e i- A-e-i-e- --------------------- Prihajate iz Amerike? 0
Tuletteko Aasiasta? P-------e--z --ij-? P-------- i- A----- P-i-a-a-e i- A-i-e- ------------------- Prihajate iz Azije? 0
Missä hotellissa te asutte? V--at--e---ote-u s-anuje---/-preb----e? V k------ h----- s-------- / p--------- V k-t-r-m h-t-l- s-a-u-e-e / p-e-i-a-e- --------------------------------------- V katerem hotelu stanujete / prebivate? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? K--- -ol-o s-e-že--u? K--- d---- s-- ž- t-- K-k- d-l-o s-e ž- t-? --------------------- Kako dolgo ste že tu? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? K-k----lgo---s----sta-i? K--- d---- b---- o------ K-k- d-l-o b-s-e o-t-l-? ------------------------ Kako dolgo boste ostali? 0
Viihdyttekö täällä? V-m-je v--č tu-a-? V-- j- v--- t----- V-m j- v-e- t-k-j- ------------------ Vam je všeč tukaj? 0
Oletteko te lomalla täällä? A-i--------a- -a dopu---? A-- s-- t---- n- d------- A-i s-e t-k-j n- d-p-s-u- ------------------------- Ali ste tukaj na dopustu? 0
Tulkaa käymään joskus! Obiš---e-m--k--- (-bišč-te -e-kd-j!) O------- m- k--- (-------- m- k----- O-i-č-t- m- k-j- (-b-š-i-e m- k-a-!- ------------------------------------ Obiščite me kaj! (Obiščite me kdaj!) 0
Tässä on osoitteeni. T---- j----------ov. T---- j- m-- n------ T-k-j j- m-j n-s-o-. -------------------- Tukaj je moj naslov. 0
Nähdäänkö huomenna?? Se vi-iv- -v---mo- -----? S- v----- (------- j----- S- v-d-v- (-i-i-o- j-t-i- ------------------------- Se vidiva (vidimo) jutri? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. Ž-l -------za-j---i--m-m-ž- ---a- d--g-ga-- -a--tu. Ž-- m- j-- z- j---- i--- ž- n---- d------ v n------ Ž-l m- j-, z- j-t-i i-a- ž- n-k-j d-u-e-a v n-č-t-. --------------------------------------------------- Žal mi je, za jutri imam že nekaj drugega v načrtu. 0
Moikka! A--jo! A----- A-i-o- ------ Adijo! 0
Näkemiin! Na sv-de-j-! N- s-------- N- s-i-e-j-! ------------ Na svidenje! 0
Näkemiin! Se--id--o! S- v------ S- v-d-m-! ---------- Se vidimo! 0

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…