Lauseita

fi Tutustua   »   vi Làm quen

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [Ba]

Làm quen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi vietnam Toista Lisää
Hei! X---ch--! X-- c---- X-n c-à-! --------- Xin chào! 0
Hyvää päivää! Xin--hà-! X-- c---- X-n c-à-! --------- Xin chào! 0
Mitä kuuluu? Khỏe--hôn-? K--- k----- K-ỏ- k-ô-g- ----------- Khỏe không? 0
Tuletteko te Euroopasta? B-n--ừ--h-- -u---n -? B-- t- c--- Â- đ-- à- B-n t- c-â- Â- đ-n à- --------------------- Bạn từ châu Âu đến à? 0
Tuletteko te Amerikasta? B-- t- ---u-M---ế--à? B-- t- c--- M- đ-- à- B-n t- c-â- M- đ-n à- --------------------- Bạn từ châu Mỹ đến à? 0
Tuletteko Aasiasta? B-n -ừ ---u Á đế--à? B-- t- c--- Á đ-- à- B-n t- c-â- Á đ-n à- -------------------- Bạn từ châu Á đến à? 0
Missä hotellissa te asutte? Bạn----hác------nào v-y? B-- ở k---- s-- n-- v--- B-n ở k-á-h s-n n-o v-y- ------------------------ Bạn ở khách sạn nào vậy? 0
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? B-n ở-đ-- -a------rồi? B-- ở đ-- b-- l-- r--- B-n ở đ-y b-o l-u r-i- ---------------------- Bạn ở đây bao lâu rồi? 0
Kuinka kauaksi te jäätte? Bạn ---a- l--? B-- ở b-- l--- B-n ở b-o l-u- -------------- Bạn ở bao lâu? 0
Viihdyttekö täällä? Bạn--ó--hí-h-ở --- --ông? B-- c- t---- ở đ-- k----- B-n c- t-í-h ở đ-y k-ô-g- ------------------------- Bạn có thích ở đây không? 0
Oletteko te lomalla täällä? Bạn---------ch-ở-----à? B-- đ- d- l--- ở đ-- à- B-n đ- d- l-c- ở đ-y à- ----------------------- Bạn đi du lịch ở đây à? 0
Tulkaa käymään joskus! Bạn --y--ế- ---- -ô---i! B-- h-- đ-- t--- t-- đ-- B-n h-y đ-n t-ă- t-i đ-! ------------------------ Bạn hãy đến thăm tôi đi! 0
Tässä on osoitteeni. Đ-- là đị- -hỉ c-- tôi. Đ-- l- đ-- c-- c-- t--- Đ-y l- đ-a c-ỉ c-a t-i- ----------------------- Đây là địa chỉ của tôi. 0
Nähdäänkö huomenna?? N--- mai ch------ -ó-g----h-u k---g? N--- m-- c---- t- c- g-- n--- k----- N-à- m-i c-ú-g t- c- g-p n-a- k-ô-g- ------------------------------------ Ngày mai chúng ta có gặp nhau không? 0
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. Xin--ỗi---gà- mai---i đ---ó v--c. X-- l--- n--- m-- t-- đ- c- v---- X-n l-i- n-à- m-i t-i đ- c- v-ệ-. --------------------------------- Xin lỗi, ngày mai tôi đã có việc. 0
Moikka! T-- b--t! T-- b---- T-m b-ệ-! --------- Tạm biệt! 0
Näkemiin! H----ặp---- n-é! H-- g-- l-- n--- H-n g-p l-i n-é- ---------------- Hẹn gặp lại nhé! 0
Näkemiin! H-n-s-m-g-- lạ- --é! H-- s-- g-- l-- n--- H-n s-m g-p l-i n-é- -------------------- Hẹn sớm gặp lại nhé! 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…