Lauseita

fi Tutustua   »   hy Getting to know others

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [երեք]

3 [yerek’]

Getting to know others

[tsanot’anal]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
Hei! Ո--ույն! Ո------- Ո-ջ-ւ-ն- -------- Ողջույն! 0
Vo-hjuyn! V-------- V-g-j-y-! --------- Voghjuyn!
Hyvää päivää! Բարի-օր! Բ--- օ-- Բ-ր- օ-! -------- Բարի օր! 0
Bar- o-! B--- o-- B-r- o-! -------- Bari or!
Mitä kuuluu? Ո--ց ես---ն-պե-ս-ե-: Ո--- ե-- Ի------ ե-- Ո-ն- ե-: Ի-չ-ե-ս ե-: -------------------- Ո՞նց ես: Ինչպե՞ս ես: 0
VO՞-ts---es -nch’-e-s --s V------ y-- I-------- y-- V-՞-t-’ y-s I-c-’-e-s y-s ------------------------- VO՞nts’ yes Inch’pe՞s yes
Tuletteko te Euroopasta? Դու- Ե-րո-այ---ե՞ք: Դ--- Ե-------- ե--- Դ-ւ- Ե-ր-պ-յ-ց ե-ք- ------------------- Դուք Եվրոպայից ե՞ք: 0
D------vropayit-’-ye-k’ D--- Y----------- y---- D-k- Y-v-o-a-i-s- y-՞-’ ----------------------- Duk’ Yevropayits’ ye՞k’
Tuletteko te Amerikasta? Դ--ք-Ա---ի-այ----՞ք: Դ--- Ա--------- ե--- Դ-ւ- Ա-ե-ի-ա-ի- ե-ք- -------------------- Դուք Ամերիկայից ե՞ք: 0
Du-------i-----s’ ye՞-’ D--- A----------- y---- D-k- A-e-i-a-i-s- y-՞-’ ----------------------- Duk’ Amerikayits’ ye՞k’
Tuletteko Aasiasta? Դ-ւ- Ա-իա-ից-ե՞-: Դ--- Ա------ ե--- Դ-ւ- Ա-ի-յ-ց ե-ք- ----------------- Դուք Ասիայից ե՞ք: 0
Duk--Asia-it---ye՞-’ D--- A-------- y---- D-k- A-i-y-t-’ y-՞-’ -------------------- Duk’ Asiayits’ ye՞k’
Missä hotellissa te asutte? Ո՞ր --ուր--ոց-ւմ -ք Դու---պրու-: Ո-- հ----------- ե- Դ--- ա------ Ո-ր հ-ո-ր-ն-ց-ւ- ե- Դ-ւ- ա-ր-ւ-: -------------------------------- Ո՞ր հյուրանոցում եք Դուք ապրում: 0
V-՞r --u-ano----- yek---u---ap--m V--- h----------- y--- D--- a---- V-՞- h-u-a-o-s-u- y-k- D-k- a-r-m --------------------------------- VO՞r hyuranots’um yek’ Duk’ aprum
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? Ինչ--՞- ժ-ման-կ-է- -- -յ---ղ եք: Ի------ ժ------ է- ո- ա----- ե-- Ի-չ-ա-ն ժ-մ-ն-կ է- ո- ա-ս-ե- ե-: -------------------------------- Ինչքա՞ն ժամանակ է, որ այստեղ եք: 0
Inch--’a-----a--n-- e, --r-a-st--h-yek’ I--------- z------- e- v-- a------ y--- I-c-’-’-՞- z-a-a-a- e- v-r a-s-e-h y-k- --------------------------------------- Inch’k’a՞n zhamanak e, vor aystegh yek’
Kuinka kauaksi te jäätte? Ի-չ---------նա- կմն-- ----ե-: Ի------ ժ------ կ---- ա------ Ի-չ-ա-ն ժ-մ-ն-կ կ-ն-ք ա-ս-ե-: ----------------------------- Ինչքա՞ն ժամանակ կմնաք այստեղ: 0
I-ch’k-a---zham--ak-kmna-’--ys--gh I--------- z------- k----- a------ I-c-’-’-՞- z-a-a-a- k-n-k- a-s-e-h ---------------------------------- Inch’k’a՞n zhamanak kmnak’ aystegh
Viihdyttekö täällä? Ձեզ դ-ւ-- ---ալի--ա---եղ: Ձ-- դ---- է գ---- ա------ Ձ-զ դ-ւ-ր է գ-լ-ս ա-ս-ե-: ------------------------- Ձեզ դու՞ր է գալիս այստեղ: 0
D-ez----r----a----ay--egh D--- d--- e g---- a------ D-e- d-՞- e g-l-s a-s-e-h ------------------------- Dzez du՞r e galis aystegh
Oletteko te lomalla täällä? Ձե---ր--կուր-ն-ա----՞--եք ա--կաց-ո-մ Ձ-- ա--------- ա------ ե- ա--------- Ձ-ր ա-ձ-կ-ւ-դ- ա-ս-ե-ղ ե- ա-ց-ա-ն-ւ- ------------------------------------ Ձեր արձակուրդն այստե՞ղ եք անցկացնում 0
Dz-r-----ak-rdn------՞---y--- --ts’ka---n-m D--- a--------- a------- y--- a------------ D-e- a-d-a-u-d- a-s-e-g- y-k- a-t-’-a-s-n-m ------------------------------------------- Dzer ardzakurdn ayste՞gh yek’ ants’kats’num
Tulkaa käymään joskus! Այ---ե- -նձ! Ա------ ի--- Ա-ց-լ-ք ի-ձ- ------------ Այցելեք ինձ! 0
A-t---e---’ indz! A---------- i---- A-t-’-e-e-’ i-d-! ----------------- Ayts’yelek’ indz!
Tässä on osoitteeni. Սա-ի- հաս-ե---: Ս- ի- հ----- է- Ս- ի- հ-ս-ե- է- --------------- Սա իմ հասցեն է: 0
Sa im---st---en-e S- i- h-------- e S- i- h-s-s-y-n e ----------------- Sa im hasts’yen e
Nähdäänkö huomenna?? Կտ--նվե՞ն- վաղը: Կ--------- վ---- Կ-ե-ն-ե-ն- վ-ղ-: ---------------- Կտեսնվե՞նք վաղը: 0
Kte-n-e՞--’ va--y K---------- v---- K-e-n-e-n-’ v-g-y ----------------- Ktesnve՞nk’ vaghy
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. Ցավո-մ --- ---- ---- -ւ--շ-պլ------ո-ն-մ: Ց----- ե-- բ--- վ--- ո---- պ------ ո----- Ց-վ-ւ- ե-, բ-յ- վ-ղ- ո-ր-շ պ-ա-ն-ր ո-ն-մ- ----------------------------------------- Ցավում եմ, բայց վաղը ուրիշ պլաններ ունեմ: 0
T-’-v-m--em, ----s--v-gh--urish ---n--r----m T------ y--- b----- v---- u---- p------ u--- T-’-v-m y-m- b-y-s- v-g-y u-i-h p-a-n-r u-e- -------------------------------------------- Ts’avum yem, bayts’ vaghy urish planner unem
Moikka! Ց-ե--ւթյու-! Ց----------- Ց-ե-ո-թ-ո-ն- ------------ Ցտեսություն! 0
Ts’--s-t’---! T------------ T-’-e-u-’-u-! ------------- Ts’tesut’yun!
Näkemiin! Ց-ես--թյ-ւն! Ց----------- Ց-ե-ո-թ-ո-ն- ------------ Ցտեսություն! 0
T--te-u---u-! T------------ T-’-e-u-’-u-! ------------- Ts’tesut’yun!
Näkemiin! Առ--ժ-! Ա------ Ա-ա-ժ-! ------- Առայժմ! 0
A-ra--h-! A-------- A-r-y-h-! --------- Arrayzhm!

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…