Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   uz to like something

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [etmish]

to like something

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi uzbekki Toista Lisää
Haluatteko polttaa? C-e--shni-x-h---s--m-? Chekishni xohlaysizmi? C-e-i-h-i x-h-a-s-z-i- ---------------------- Chekishni xohlaysizmi? 0
Haluatteko tanssia? R-qs-a t---is-ni--oh-aysi-mi? Raqsga tushishni hohlaysizmi? R-q-g- t-s-i-h-i h-h-a-s-z-i- ----------------------------- Raqsga tushishni hohlaysizmi? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Pi-od--b-rishn--xoh--ys-z-i? Piyoda borishni xohlaysizmi? P-y-d- b-r-s-n- x-h-a-s-z-i- ---------------------------- Piyoda borishni xohlaysizmi? 0
Haluan polttaa. Men-cheki--n--x-h--y-an. Men chekishni xohlayman. M-n c-e-i-h-i x-h-a-m-n- ------------------------ Men chekishni xohlayman. 0
Haluatko tupakan? T-m-k- i-tay-i-mi? Tamaki istaysizmi? T-m-k- i-t-y-i-m-? ------------------ Tamaki istaysizmi? 0
Hän (m.) haluaa tulta. U -lovn- -o-lay-i. U olovni xohlaydi. U o-o-n- x-h-a-d-. ------------------ U olovni xohlaydi. 0
Haluaisin juoda jotakin. M-n i--m-qch----. Men ichmoqchiman. M-n i-h-o-c-i-a-. ----------------- Men ichmoqchiman. 0
Haluaisin syödä jotakin. M-n n-ma-ir y-mo-ch-man. Men nimadir yemoqchiman. M-n n-m-d-r y-m-q-h-m-n- ------------------------ Men nimadir yemoqchiman. 0
Haluaisin levätä hieman. Men---m -----ch--an. Men dam olmoqchiman. M-n d-m o-m-q-h-m-n- -------------------- Men dam olmoqchiman. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Sizdan-b-r ---sa-----m------an. Sizdan bir narsa soramoqchiman. S-z-a- b-r n-r-a s-r-m-q-h-m-n- ------------------------------- Sizdan bir narsa soramoqchiman. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. S-zdan bir-nars----ram--c-ima-. Sizdan bir narsa soramoqchiman. S-z-a- b-r n-r-a s-r-m-q-h-m-n- ------------------------------- Sizdan bir narsa soramoqchiman. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Men-si--i -i-----a--a-- -a-l---q-lm-qc---an. Men sizni biror narsaga taklif qilmoqchiman. M-n s-z-i b-r-r n-r-a-a t-k-i- q-l-o-c-i-a-. -------------------------------------------- Men sizni biror narsaga taklif qilmoqchiman. 0
Mitä haluatte? i-t-mos -ima-----y-iz iltimos nima istaysiz i-t-m-s n-m- i-t-y-i- --------------------- iltimos nima istaysiz 0
Haluatteko kahvia? K------hmo----m-si-? Kofe ichmoqchimisiz? K-f- i-h-o-c-i-i-i-? -------------------- Kofe ichmoqchimisiz? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Yo-i--i--p-y-la-choy-ic--o-chi---i-? Yoki bir piyola choy ichmoqchimisiz? Y-k- b-r p-y-l- c-o- i-h-o-c-i-i-i-? ------------------------------------ Yoki bir piyola choy ichmoqchimisiz? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Biz-u--- k-tm--c-i-iz. Biz uyga ketmoqchimiz. B-z u-g- k-t-o-c-i-i-. ---------------------- Biz uyga ketmoqchimiz. 0
Haluatteko taksin? t--s- x------izmi taksi xohlaysizmi t-k-i x-h-a-s-z-i ----------------- taksi xohlaysizmi 0
He haluavat soittaa. S-z --ng-r-- -il-oqch-si-. Siz qongiroq qilmoqchisiz. S-z q-n-i-o- q-l-o-c-i-i-. -------------------------- Siz qongiroq qilmoqchisiz. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.