Lauseita

fi Tutustua   »   kk Getting to know others

3 [kolme]

Tutustua

Tutustua

3 [үш]

3 [üş]

Getting to know others

[Tanısw]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
Hei! С----! С----- С-л-м- ------ Салем! 0
S----! S----- S-l-m- ------ Salem!
Hyvää päivää! Қ-йы--ы к--! Қ------ к--- Қ-й-р-ы к-н- ------------ Қайырлы күн! 0
Q-yır-ı-kün! Q------ k--- Q-y-r-ı k-n- ------------ Qayırlı kün!
Mitä kuuluu? Қа---с--?----а-а--ы-? Қ-------- / Қ-------- Қ-л-й-ы-? / Қ-л-й-ы-? --------------------- Қалайсың? / Қалайсыз? 0
Qa-----ñ? --Q-----ı-? Q-------- / Q-------- Q-l-y-ı-? / Q-l-y-ı-? --------------------- Qalaysıñ? / Qalaysız?
Tuletteko te Euroopasta? Еур--а-ансыз -а? Е----------- б-- Е-р-п-д-н-ы- б-? ---------------- Еуропадансыз ба? 0
Ewr---d--s-- -a? E----------- b-- E-r-p-d-n-ı- b-? ---------------- Ewropadansız ba?
Tuletteko te Amerikasta? А-ери-ада-с-з-б-? А------------ б-- А-е-и-а-а-с-з б-? ----------------- Америкадансыз ба? 0
Amerïka------ --? A------------ b-- A-e-ï-a-a-s-z b-? ----------------- Amerïkadansız ba?
Tuletteko Aasiasta? А--я-а---- ба? А--------- б-- А-и-д-н-ы- б-? -------------- Азиядансыз ба? 0
Az-y-da---- -a? A---------- b-- A-ï-a-a-s-z b-? --------------- Azïyadansız ba?
Missä hotellissa te asutte? Қа--қо--- ү-г---оқ----ңыз? Қ-- қ---- ү--- т---------- Қ-й қ-н-қ ү-г- т-қ-а-ы-ы-? -------------------------- Қай қонақ үйге тоқтадыңыз? 0
Qay---na- -yg---o-----ñ--? Q-- q---- ü--- t---------- Q-y q-n-q ü-g- t-q-a-ı-ı-? -------------------------- Qay qonaq üyge toqtadıñız?
Kuinka kauan olette olleet jo täällä? К-л-е----- ---ша б---ы? К--------- қ---- б----- К-л-е-і-г- қ-н-а б-л-ы- ----------------------- Келгеңізге қанша болды? 0
K-l-eñ-z-- -anş---oldı? K--------- q---- b----- K-l-e-i-g- q-n-a b-l-ı- ----------------------- Kelgeñizge qanşa boldı?
Kuinka kauaksi te jäätte? Мұ----қа--а--оласы-? М---- қ---- б------- М-н-а қ-н-а б-л-с-з- -------------------- Мұнда қанша боласыз? 0
M---a-qan-a --la--z? M---- q---- b------- M-n-a q-n-a b-l-s-z- -------------------- Munda qanşa bolasız?
Viihdyttekö täällä? Сіз-- бұл -е- --ай-м-? С---- б-- ж-- ұ--- м-- С-з-е б-л ж-р ұ-а- м-? ---------------------- Сізге бұл жер ұнай ма? 0
S-z-e --l-jer ---- -a? S---- b-- j-- u--- m-- S-z-e b-l j-r u-a- m-? ---------------------- Sizge bul jer unay ma?
Oletteko te lomalla täällä? Мұнда--емалы--а--ел---із-б-? М---- д-------- к------- б-- М-н-а д-м-л-с-а к-л-і-і- б-? ---------------------------- Мұнда демалысқа келдіңіз бе? 0
Mund---e-a-ı--a kel-iñi--b-? M---- d-------- k------- b-- M-n-a d-m-l-s-a k-l-i-i- b-? ---------------------------- Munda demalısqa keldiñiz be?
Tulkaa käymään joskus! М---- -о----а--елі--з! М---- қ------ к------- М-ғ-н қ-н-қ-а к-л-ң-з- ---------------------- Маған қонаққа келіңіз! 0
Mağ-n-qo--qqa kel-ñ--! M---- q------ k------- M-ğ-n q-n-q-a k-l-ñ-z- ---------------------- Mağan qonaqqa keliñiz!
Tässä on osoitteeni. Мы-ау —------ -екенж--ым. М---- — м---- м---------- М-н-у — м-н-ң м-к-н-а-ы-. ------------------------- Мынау — менің мекенжайым. 0
Mına--- meniñ --------ı-. M---- — m---- m---------- M-n-w — m-n-ñ m-k-n-a-ı-. ------------------------- Mınaw — meniñ mekenjayım.
Nähdäänkö huomenna?? Е--ең-ке--ес-м-з --? Е---- к--------- б-- Е-т-ң к-з-е-е-і- б-? -------------------- Ертең кездесеміз бе? 0
Er------z--se-----e? E---- k--------- b-- E-t-ñ k-z-e-e-i- b-? -------------------- Erteñ kezdesemiz be?
Olen pahoillani, minulla on jo muita menoja. Өк-н---- ор--- --сқ---о---рым --р--ді. Ө------- о---- б---- ж------- б-- е--- Ө-і-і-к- о-а-, б-с-а ж-с-а-ы- б-р е-і- -------------------------------------- Өкінішке орай, басқа жоспарым бар еді. 0
Öki-işk- ---y, ---q- -o--a-ım--ar e-i. Ö------- o---- b---- j------- b-- e--- Ö-i-i-k- o-a-, b-s-a j-s-a-ı- b-r e-i- -------------------------------------- Ökinişke oray, basqa josparım bar edi.
Moikka! С-- ---! - ------лы--з! С-- б--- / С-- б------- С-у б-л- / С-у б-л-ң-з- ----------------------- Сау бол! / Сау болыңыз! 0
S-w--o-- / Saw-bolıñ-z! S-- b--- / S-- b------- S-w b-l- / S-w b-l-ñ-z- ----------------------- Saw bol! / Saw bolıñız!
Näkemiin! Кө--с-е---! К---------- К-р-с-е-ш-! ----------- Көріскенше! 0
K---s--n--! K---------- K-r-s-e-ş-! ----------- Köriskenşe!
Näkemiin! Та-у ара---к--і-кен--! Т--- а---- к---------- Т-я- а-а-а к-р-с-е-ш-! ---------------------- Таяу арада көріскенше! 0
Ta--w-ara-- k--is-enş-! T---- a---- k---------- T-y-w a-a-a k-r-s-e-ş-! ----------------------- Tayaw arada köriskenşe!

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Aakkoset

Voimme viestiä kielten avulla. Kerromme toisille ajatuksistamme ja tunteistamme. Kirjoituksella on myös sama tehtävä. Useimmilla kielillä on kirjoitettu muoto tai kirjoitus. Kirjoitus koostuu merkeistä. Kirjainmerkit voivat olla monenlaisia. Useimmiten kirjoitus muodostuu kirjaimista. Nämä kirjaimet muodostavat aakkosia. Aakkosto on graafisista symboleista järjestetty kokonaisuus. Kirjainmerkkejä yhdistellään tiettyjen sääntöjen mukaisesti muodostamaan sanoja. Jokaisella kirjainmerkillä on vakiintunut ääntäminen. Aakkoset (engl. alphabet) tulee kreikan kielestä. Sen kahta ensimmäistä kirjainta kutsuttiin ”alphaksi” ja ”betaksi”. Historiassa on ollut monia erilaisia aakkosia. Ihmiset käyttivät kirjainmerkkejä jo yli 3 000 vuotta sitten. Aiemmin kirjainmerkit olivat maagisia symboleja. Vain harvat ihmiset tunsivat niiden merkityksen. Myöhemmin kirjainmerkit kadottivat symbolisen luonteensa. Nykyisin kirjaimilla ei ole erillistä merkitystä. Ne saavat merkityksen vain yhdistyessään toisiin kirjaimiin. Kiinan kielen kirjainmerkit toimivat eri lailla. Ne muistuttavat kuvia ja kuvaavat usein merkitystään. Kirjoittaessamme koodaamme ajatuksiamme. Käytämme kirjainmerkkejä tietämyksemme kirjaamiseen. Aivomme ovat oppineet purkamaan aakkoset. Kirjainmerkeistä tulee sanoja, sanoista tulee ideoita. Tällä tavoin teksti voi elää tuhansia vuosia. Ja silti se tulee ymmärretyksi…