Lauseita

fi Ruumiinosia   »   uz Parts of the body

58 [viisikymmentäkahdeksan]

Ruumiinosia

Ruumiinosia

58 [ellik sakkiz]

Parts of the body

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi uzbekki Toista Lisää
Minä piirrän miehen. M---o--mni --iza-a-. Men odamni chizaman. M-n o-a-n- c-i-a-a-. -------------------- Men odamni chizaman. 0
Ensin pään. A--a- b-sh. Avval bosh. A-v-l b-s-. ----------- Avval bosh. 0
Miehellä on hattu päässä. E-ka- s-lyap- k-----. Erkak shlyapa kiygan. E-k-k s-l-a-a k-y-a-. --------------------- Erkak shlyapa kiygan. 0
Hiuksia ei näe. S----oc-larn- ko-a-olm-----. Siz sochlarni kora olmaysiz. S-z s-c-l-r-i k-r- o-m-y-i-. ---------------------------- Siz sochlarni kora olmaysiz. 0
Korvia ei myöskään näe. Q-l--lar----a- korm-ys--. Quloqlarni ham kormaysiz. Q-l-q-a-n- h-m k-r-a-s-z- ------------------------- Quloqlarni ham kormaysiz. 0
Selkää ei myöskään näe. O-qa-t------ -a- -orm----z. Orqa tomonni ham kormaysiz. O-q- t-m-n-i h-m k-r-a-s-z- --------------------------- Orqa tomonni ham kormaysiz. 0
Minä piirrän silmät ja suun. M----ozlar--- ---zl-r---c---a---. Men kozlar va ogizlarni chizaman. M-n k-z-a- v- o-i-l-r-i c-i-a-a-. --------------------------------- Men kozlar va ogizlarni chizaman. 0
Mies tanssii ja nauraa. E-kak---qs----u-h--- -- ----d-. Erkak raqsga tushadi va kuladi. E-k-k r-q-g- t-s-a-i v- k-l-d-. ------------------------------- Erkak raqsga tushadi va kuladi. 0
Miehellä on pitkä nenä. E----n-ng bu-ni-uz--. Erkakning burni uzun. E-k-k-i-g b-r-i u-u-. --------------------- Erkakning burni uzun. 0
Hänellä on keppi kädessään. U --li---------kot-r-d-. U qolida tayoq kotaradi. U q-l-d- t-y-q k-t-r-d-. ------------------------ U qolida tayoq kotaradi. 0
Hänellä on myös kaulahuivi kaulan ympäri. U --m--o‘-nig----‘m-l-o---gan. U ham bo‘yniga ro‘mol o‘ragan. U h-m b-‘-n-g- r-‘-o- o-r-g-n- ------------------------------ U ham bo‘yniga ro‘mol o‘ragan. 0
On talvi ja on kylmä. H-z-- qi--- -o--q. Hozir qish, sovuq. H-z-r q-s-, s-v-q- ------------------ Hozir qish, sovuq. 0
Kädet ovat voimakkaat. Qol-a---u--l-. Qollar kuchli. Q-l-a- k-c-l-. -------------- Qollar kuchli. 0
Jalat ovat myös voimakkaat. O-o---ri-h---k--h-i. Oyoqlari ham kuchli. O-o-l-r- h-m k-c-l-. -------------------- Oyoqlari ham kuchli. 0
Mies on lumesta. Odam---r-a--ya-at--gan. Odam qordan yaratilgan. O-a- q-r-a- y-r-t-l-a-. ----------------------- Odam qordan yaratilgan. 0
Hänellä ei ole päällään housuja eikä takkia. U---i-----p-lto-k-ym--d-. U shim va palto kiymaydi. U s-i- v- p-l-o k-y-a-d-. ------------------------- U shim va palto kiymaydi. 0
Mutta hänellä ei ole kylmä. A-mo---am s-vu- emas. Ammo odam sovuq emas. A-m- o-a- s-v-q e-a-. --------------------- Ammo odam sovuq emas. 0
Hän on lumiukko. U---r--dam. U qor odam. U q-r o-a-. ----------- U qor odam. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Esi-isiemme kieli

Kielentutkijat voivat analysoida nykyaikaisia kieliä. Siihen käytetään erilaisia menetelmiä. Mutta miten ihmiset puhuivat tuhansia vuosia sitten? Tähän kysymykseen on paljon vaikeampi vastata. Siitä huolimatta tiedemiehet ovat ahkerasti tutkineet asiaa vuosien ajan. He haluaisivat selvittää, miten ihmiset puhuivat aikaisemmin. He yrittävät sitä varten rakentaa uudelleen muinaisia puhemuotoja. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tehneet jännittävän löydön. He analysoivat yli 2 000 kieltä. He analysoivat erityisesti kielten lauserakennetta. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Noin puolessa kielistä oli S-O-V -lauserakenne. Se tarkoittaa, että lauseissa on järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi. Yli 700 kielessä on kaava S-V-O. Ja noin 160 kielen toimintarakenne on V-S-O. Vain noin 40 kieltä käyttää V-O-S-kaavaa. 120 kielessä on molempia. Toisaalta O-V-S ja O-S-V ovat selkeästi harvinaisempia rakenteita. Suurin osa analysoiduista kielistä käyttää S-O-V-periaatetta. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi persia, japani ja turkki. Useimmat elävät kielet seuraavat kuitenkin S-V-O-kaavaa. Tämä lauserakenne hallitsee nykyisin indoeurooppalaisessa kieliperheessä. Tutkijat uskovat, että aikaisemmin käytettiin S-O-V-mallia. Kaikki kielet perustuvat tähän rakenteeseen. Sitten kielet kuitenkin eriytyivät. Emme vielä tiedä, miten se tapahtui. Lauserakenteiden vaihteluun on täytynyt kuitenkin olla syy. Koska evoluutiossa voittaa vain se, josta on etua…