Lauseita

fi Puhjennut rengas   »   hr Kvar na autu

39 [kolmekymmentäyhdeksän]

Puhjennut rengas

Puhjennut rengas

39 [trideset i devet]

Kvar na autu

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Missä on lähin huoltoasema? G-je----s---d-ća---n-i---a-----aj-? G--- j- s------- b-------- p------- G-j- j- s-j-d-ć- b-n-i-s-a p-s-a-a- ----------------------------------- Gdje je sljedeća benzinska postaja? 0
Minulla on rengasrikko. P----š--a------ -u-a. P-------- m- j- g---- P-o-u-e-a m- j- g-m-. --------------------- Probušena mi je guma. 0
Voisitteko vaihtaa renkaan? M-ž--e -i --omijen-ti -o---? M----- l- p---------- k----- M-ž-t- l- p-o-i-e-i-i k-t-č- ---------------------------- Možete li promijeniti kotač? 0
Tarvitsen pari litraa dieseliä. Tr--am-p-- ---ar--di-ela. T----- p-- l----- d------ T-e-a- p-r l-t-r- d-z-l-. ------------------------- Trebam par litara dizela. 0
Minulla ei ole enää bensiiniä. Ne--m-vi-e-be---n-. N---- v--- b------- N-m-m v-š- b-n-i-a- ------------------- Nemam više benzina. 0
Onko teillä varakanisteria? I-ate-l--re-er-ni kani---r? I---- l- r------- k-------- I-a-e l- r-z-r-n- k-n-s-a-? --------------------------- Imate li rezervni kanistar? 0
Missä voin käyttää puhelinta? G-j----g- -elefonir---? G--- m--- t------------ G-j- m-g- t-l-f-n-r-t-? ----------------------- Gdje mogu telefonirati? 0
Tarvitsen hinauspalvelua. T-ebam --čnu ---ž-u. T----- v---- s------ T-e-a- v-č-u s-u-b-. -------------------- Trebam vučnu službu. 0
Etsin autokorjaamoa. Tr-ž-- -a-i-n-c-. T----- r--------- T-a-i- r-d-o-i-u- ----------------- Tražim radionicu. 0
Tapahtui onnettomuus. D-g--ila-s- ne-re--. D------- s- n------- D-g-d-l- s- n-s-e-a- -------------------- Dogodila se nesreća. 0
Missä on lähin puhelin? G--- j---a--liži-t-lef--? G--- j- n------- t------- G-j- j- n-j-l-ž- t-l-f-n- ------------------------- Gdje je najbliži telefon? 0
Onko teillä kännykkä mukana? Imat--li-m----el-sa-s--o-? I---- l- m------ s- s----- I-a-e l- m-b-t-l s- s-b-m- -------------------------- Imate li mobitel sa sobom? 0
Tarvitsemme apua. T-e---- -----. T------ p----- T-e-a-o p-m-ć- -------------- Trebamo pomoć. 0
Soittakaa lääkäri! P-z-v--e-l-je--i--! P------- l--------- P-z-v-t- l-j-č-i-a- ------------------- Pozovite liječnika! 0
Soittakaa poliisi! Po-ovi-- ---ic-j-! P------- p-------- P-z-v-t- p-l-c-j-! ------------------ Pozovite policiju! 0
Paperinne, olkaa hyvä. Va-- dokumen-e--mo---. V--- d--------- m----- V-š- d-k-m-n-e- m-l-m- ---------------------- Vaše dokumente, molim. 0
Ajokorttinne, olkaa hyvä. V-šu v--a-ku-doz---u,-m-l-m. V--- v------ d------- m----- V-š- v-z-č-u d-z-o-u- m-l-m- ---------------------------- Vašu vozačku dozvolu, molim. 0
Ajoneuvopaperinne, olkaa hyvä. V-š--prome-n----zvo-u, -ol--. V--- p------- d------- m----- V-š- p-o-e-n- d-z-o-u- m-l-m- ----------------------------- Vašu prometnu dozvolu, molim. 0

Vauva on kielilahjakkuus

Jo ennen kuin vauvat alkavat puhua, he tietävät paljon kielistä. Erilaiset kokeet ovat todistaneet sen. Lapsen kehitystä tutkitaan erityisissä vauvalaboratorioissa. Samoin tutkitaan, miten lasten kielten oppiminen tapahtuu. Vauvat ovat ilmeisesti älykkäämpiä kuin olemme tähän saakka ajatelleet. Jo kuusikuukautisina heillä on monia kielellisiä kykyjä. He kykenevät esimerkiksi tunnistamaan äidinkielensä. Ranskalaiset ja saksalaiset vauvat reagoivat eri lailla tiettyihin äänteisiin. Erilaiset painotuskuviot johtavat erilaiseen käyttäytymiseen. Joten vauvoilla on tuntuma oman kielensä sävelkorosta. Hyvin pienet lapset voivat myös muistaa useita sanoja. Vanhemmat ovat hyvin tärkeitä vauvojen kielelliselle kehitykselle. Vauvat nimittäin tarvitsevat vuorovaikutusta heti syntymän jälkeen. He haluavat viestiä isän ja äidin kanssa. Vuorovaikutukseen pitää kuitenkin liittyä myönteisiä tunteita. Vanhemmat eivät saa olla stressaantuneita, kun he puhuvat vauvoilleen. On myös väärin puhua heidän kanssaan vain harvoin. Stressillä tai hiljaisuudella voi olla kielteisiä vaikutuksia vauvoihin. Näiden kielellinen kehitys saattaa taantua. Vauvojen oppiminen alkaa jo kohdussa! He reagoivat puheeseen ennen syntymää. He kykenevät havaitsemaan tarkasti äänisignaaleja. Syntymän jälkeen he voivat sitten tunnistaa nämä signaalit. Syntymättömät lapset voivat myös jopa oppia kielten rytmin. Vauvat voivat kuulla äitinsä äänen jo kohdussa. Voit siis puhua jopa syntymättömien lasten kanssa. Mutta sinun ei pitäisi liioitella… Lapsella on toki paljon aikaa harjoitella syntymän jälkeen!