Lauseita

fi Puhjennut rengas   »   eo Aŭtopaneo

39 [kolmekymmentäyhdeksän]

Puhjennut rengas

Puhjennut rengas

39 [tridek naŭ]

Aŭtopaneo

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi esperanto Toista Lisää
Missä on lähin huoltoasema? Kie-e--as l- p--- p-----ma-b-n--ne-o? K-- e---- l- p--- p------- b--------- K-e e-t-s l- p-e- p-o-s-m- b-n-i-e-o- ------------------------------------- Kie estas la plej proksima benzinejo? 0
Minulla on rengasrikko. M---a--- m-lŝvel-nt-- -neŭ-n. M- h---- m----------- p------ M- h-v-s m-l-v-l-n-a- p-e-o-. ----------------------------- Mi havas malŝvelintan pneŭon. 0
Voisitteko vaihtaa renkaan? Ĉu v- po-a--ŝ--ĝi l- -----n? Ĉ- v- p---- ŝ---- l- p------ Ĉ- v- p-v-s ŝ-n-i l- p-e-o-? ---------------------------- Ĉu vi povas ŝanĝi la pneŭon? 0
Tarvitsen pari litraa dieseliä. Mi----on-s-k-------l---o----- ----lo-e-. M- b------ k------ l------ d- d--------- M- b-z-n-s k-l-a-n l-t-o-n d- d-z-l-l-o- ---------------------------------------- Mi bezonas kelkajn litrojn da dizeloleo. 0
Minulla ei ole enää bensiiniä. M- n- --u --va---en-in--. M- n- p-- h---- b-------- M- n- p-u h-v-s b-n-i-o-. ------------------------- Mi ne plu havas benzinon. 0
Onko teillä varakanisteria? Ĉ- -i h-v----------on? Ĉ- v- h---- k--------- Ĉ- v- h-v-s k-n-s-r-n- ---------------------- Ĉu vi havas kanistron? 0
Missä voin käyttää puhelinta? K-e ---po---------on-? K-- m- p---- t-------- K-e m- p-v-s t-l-f-n-? ---------------------- Kie mi povas telefoni? 0
Tarvitsen hinauspalvelua. M---e--n-- a--o-r-n---s-rv--. M- b------ a--------- s------ M- b-z-n-s a-t-t-e-a- s-r-o-. ----------------------------- Mi bezonas aŭtotrenan servon. 0
Etsin autokorjaamoa. Mi-s-r-as--i-arejo-. M- s----- r--------- M- s-r-a- r-p-r-j-n- -------------------- Mi serĉas riparejon. 0
Tapahtui onnettomuus. A-ci--n---o--z-s. A-------- o------ A-c-d-n-o o-a-i-. ----------------- Akcidento okazis. 0
Missä on lähin puhelin? K-- es--- -a-pl-j p------a--e-efo-o? K-- e---- l- p--- p------- t-------- K-e e-t-s l- p-e- p-o-s-m- t-l-f-n-? ------------------------------------ Kie estas la plej proksima telefono? 0
Onko teillä kännykkä mukana? Ĉ--vi havas -u--vi p-ŝ---e---on? Ĉ- v- h---- k-- v- p------------ Ĉ- v- h-v-s k-n v- p-ŝ-e-e-o-o-? -------------------------------- Ĉu vi havas kun vi poŝtelefonon? 0
Tarvitsemme apua. N- bezona- h--po-. N- b------ h------ N- b-z-n-s h-l-o-. ------------------ Ni bezonas helpon. 0
Soittakaa lääkäri! V--u -ura-i-t-n! V--- k---------- V-k- k-r-c-s-o-! ---------------- Voku kuraciston! 0
Soittakaa poliisi! Voku ---------n! V--- l- p------- V-k- l- p-l-c-n- ---------------- Voku la policon! 0
Paperinne, olkaa hyvä. Viajn ---u---t---- mi pet-s. V---- d----------- m- p----- V-a-n d-k-m-n-o-n- m- p-t-s- ---------------------------- Viajn dokumentojn, mi petas. 0
Ajokorttinne, olkaa hyvä. V-a- s-i-p----si-on,--i-p-t-s. V--- s-------------- m- p----- V-a- s-i-p-r-e-i-o-, m- p-t-s- ------------------------------ Vian stirpermesilon, mi petas. 0
Ajoneuvopaperinne, olkaa hyvä. V-a- aŭt---------lo-, m- pe---. V--- a--------------- m- p----- V-a- a-t-i-e-t-g-l-n- m- p-t-s- ------------------------------- Vian aŭtoidentigilon, mi petas. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Vauva on kielilahjakkuus

Jo ennen kuin vauvat alkavat puhua, he tietävät paljon kielistä. Erilaiset kokeet ovat todistaneet sen. Lapsen kehitystä tutkitaan erityisissä vauvalaboratorioissa. Samoin tutkitaan, miten lasten kielten oppiminen tapahtuu. Vauvat ovat ilmeisesti älykkäämpiä kuin olemme tähän saakka ajatelleet. Jo kuusikuukautisina heillä on monia kielellisiä kykyjä. He kykenevät esimerkiksi tunnistamaan äidinkielensä. Ranskalaiset ja saksalaiset vauvat reagoivat eri lailla tiettyihin äänteisiin. Erilaiset painotuskuviot johtavat erilaiseen käyttäytymiseen. Joten vauvoilla on tuntuma oman kielensä sävelkorosta. Hyvin pienet lapset voivat myös muistaa useita sanoja. Vanhemmat ovat hyvin tärkeitä vauvojen kielelliselle kehitykselle. Vauvat nimittäin tarvitsevat vuorovaikutusta heti syntymän jälkeen. He haluavat viestiä isän ja äidin kanssa. Vuorovaikutukseen pitää kuitenkin liittyä myönteisiä tunteita. Vanhemmat eivät saa olla stressaantuneita, kun he puhuvat vauvoilleen. On myös väärin puhua heidän kanssaan vain harvoin. Stressillä tai hiljaisuudella voi olla kielteisiä vaikutuksia vauvoihin. Näiden kielellinen kehitys saattaa taantua. Vauvojen oppiminen alkaa jo kohdussa! He reagoivat puheeseen ennen syntymää. He kykenevät havaitsemaan tarkasti äänisignaaleja. Syntymän jälkeen he voivat sitten tunnistaa nämä signaalit. Syntymättömät lapset voivat myös jopa oppia kielten rytmin. Vauvat voivat kuulla äitinsä äänen jo kohdussa. Voit siis puhua jopa syntymättömien lasten kanssa. Mutta sinun ei pitäisi liioitella… Lapsella on toki paljon aikaa harjoitella syntymän jälkeen!