Lauseita

fi Keittiössä   »   hr U kuhinji

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [devetnaest]

U kuhinji

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kroatia Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? Im-š -i-n-v- -u-----? Imaš li novu kuhinju? I-a- l- n-v- k-h-n-u- --------------------- Imaš li novu kuhinju? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? Š-o-----da-a--k--ati? Što ćeš danas kuhati? Š-o ć-š d-n-s k-h-t-? --------------------- Što ćeš danas kuhati? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? K---- l---a -t-uju-i-- n---l--? Kuhaš li na struju ili na plin? K-h-š l- n- s-r-j- i-i n- p-i-? ------------------------------- Kuhaš li na struju ili na plin? 0
Leikkaanko minä sipulit? Treb-m l- n-----t---uk? Trebam li narezati luk? T-e-a- l- n-r-z-t- l-k- ----------------------- Trebam li narezati luk? 0
Kuorinko minä perunat? Trebam--- o-u-i-i --ump-r? Trebam li oguliti krumpir? T-e-a- l- o-u-i-i k-u-p-r- -------------------------- Trebam li oguliti krumpir? 0
Pesenkö minä salaatin? T--b-m l--o-ra-i sa-a-u? Trebam li oprati salatu? T-e-a- l- o-r-t- s-l-t-? ------------------------ Trebam li oprati salatu? 0
Missä ovat lasit? G--e-su----e? Gdje su čaše? G-j- s- č-š-? ------------- Gdje su čaše? 0
Missä ovat astiat? Gdje-je----uđe? Gdje je posuđe? G-j- j- p-s-đ-? --------------- Gdje je posuđe? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? G-j--j- -r-bo- za -e--? Gdje je pribor za jelo? G-j- j- p-i-o- z- j-l-? ----------------------- Gdje je pribor za jelo? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? I--š -i--tv--a--z--konz----? Imaš li otvarač za konzerve? I-a- l- o-v-r-č z- k-n-e-v-? ---------------------------- Imaš li otvarač za konzerve? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? I--š--- --va--- z- --c-? Imaš li otvarač za boce? I-a- l- o-v-r-č z- b-c-? ------------------------ Imaš li otvarač za boce? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? I-a- -i--------? Imaš li vadičep? I-a- l- v-d-č-p- ---------------- Imaš li vadičep? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? Ku--š--- -u-u-u o-om--on-u? Kuhaš li juhu u ovom loncu? K-h-š l- j-h- u o-o- l-n-u- --------------------------- Kuhaš li juhu u ovom loncu? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? P-----l- --bu u ---------? Pržiš li ribu u ovoj tavi? P-ž-š l- r-b- u o-o- t-v-? -------------------------- Pržiš li ribu u ovoj tavi? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? P---š -i-p-vr---na o-om -oš---j-? Pečeš li povrće na ovom roštilju? P-č-š l- p-v-ć- n- o-o- r-š-i-j-? --------------------------------- Pečeš li povrće na ovom roštilju? 0
Minä katan pöydän. Po---v--am -t-l. Postavljam stol. P-s-a-l-a- s-o-. ---------------- Postavljam stol. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. Ov-je ----ož-vi--vil----i ž---e. Ovdje su noževi, vilice i žlice. O-d-e s- n-ž-v-, v-l-c- i ž-i-e- -------------------------------- Ovdje su noževi, vilice i žlice. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. O-dj--su --š-- -anjur----s-l-e-e. Ovdje su čaše, tanjuri i salvete. O-d-e s- č-š-, t-n-u-i i s-l-e-e- --------------------------------- Ovdje su čaše, tanjuri i salvete. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!