Lauseita

fi Ruumiinosia   »   cs Části těla

58 [viisikymmentäkahdeksan]

Ruumiinosia

Ruumiinosia

58 [padesát osm]

Části těla

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Minä piirrän miehen. Na-re-lí- --ž-. N-------- m---- N-k-e-l-m m-ž-. --------------- Nakreslím muže. 0
Ensin pään. Nejd-ív--hl--u. N------- h----- N-j-ř-v- h-a-u- --------------- Nejdříve hlavu. 0
Miehellä on hattu päässä. T-- m---má na sobě-k-o---k. T-- m-- m- n- s--- k------- T-n m-ž m- n- s-b- k-o-o-k- --------------------------- Ten muž má na sobě klobouk. 0
Hiuksia ei näe. Je-o----s---ej-----i-ě-. J--- v---- n----- v----- J-h- v-a-y n-j-o- v-d-t- ------------------------ Jeho vlasy nejsou vidět. 0
Korvia ei myöskään näe. A-i jeho u----e-s-u-v-d-t. A-- j--- u-- n----- v----- A-i j-h- u-i n-j-o- v-d-t- -------------------------- Ani jeho uši nejsou vidět. 0
Selkää ei myöskään näe. Ani-je-o-zá-- n-jsou--idět. A-- j--- z--- n----- v----- A-i j-h- z-d- n-j-o- v-d-t- --------------------------- Ani jeho záda nejsou vidět. 0
Minä piirrän silmät ja suun. Na---s-í- -- ----a-ú---. N-------- m- o-- a ú---- N-k-e-l-m m- o-i a ú-t-. ------------------------ Nakreslím mu oči a ústa. 0
Mies tanssii ja nauraa. Te- -už -anč--- --ěje---. T-- m-- t---- a s---- s-- T-n m-ž t-n-í a s-ě-e s-. ------------------------- Ten muž tančí a směje se. 0
Miehellä on pitkä nenä. T-n -u- má d-o--- -o-. T-- m-- m- d----- n--- T-n m-ž m- d-o-h- n-s- ---------------------- Ten muž má dlouhý nos. 0
Hänellä on keppi kädessään. V ------d--- hůl. V r---- d--- h--- V r-k-u d-ž- h-l- ----------------- V rukou drží hůl. 0
Hänellä on myös kaulahuivi kaulan ympäri. Kolem krk---- ta-é---lu. K---- k--- m- t--- š---- K-l-m k-k- m- t-k- š-l-. ------------------------ Kolem krku má také šálu. 0
On talvi ja on kylmä. Je --m--a-j- c---d-o. J- z--- a j- c------- J- z-m- a j- c-l-d-o- --------------------- Je zima a je chladno. 0
Kädet ovat voimakkaat. Je-o--aže-j----s--né. J--- p--- j--- s----- J-h- p-ž- j-o- s-l-é- --------------------- Jeho paže jsou silné. 0
Jalat ovat myös voimakkaat. I -e-- --h---sou s-l-é. I j--- n--- j--- s----- I j-h- n-h- j-o- s-l-é- ----------------------- I jeho nohy jsou silné. 0
Mies on lumesta. T-n---ž j--z- s---u. T-- m-- j- z- s----- T-n m-ž j- z- s-ě-u- -------------------- Ten muž je ze sněhu. 0
Hänellä ei ole päällään housuja eikä takkia. Ne-á n----bě ž-d-é-kal--t--a--ádný---b-t. N--- n- s--- ž---- k------ a ž---- k----- N-m- n- s-b- ž-d-é k-l-o-y a ž-d-ý k-b-t- ----------------------------------------- Nemá na sobě žádné kalhoty a žádný kabát. 0
Mutta hänellä ei ole kylmä. Al- -emrz--. A-- n------- A-e n-m-z-e- ------------ Ale nemrzne. 0
Hän on lumiukko. J--t--sněhu---. J- t- s-------- J- t- s-ě-u-á-. --------------- Je to sněhulák. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Esi-isiemme kieli

Kielentutkijat voivat analysoida nykyaikaisia kieliä. Siihen käytetään erilaisia menetelmiä. Mutta miten ihmiset puhuivat tuhansia vuosia sitten? Tähän kysymykseen on paljon vaikeampi vastata. Siitä huolimatta tiedemiehet ovat ahkerasti tutkineet asiaa vuosien ajan. He haluaisivat selvittää, miten ihmiset puhuivat aikaisemmin. He yrittävät sitä varten rakentaa uudelleen muinaisia puhemuotoja. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tehneet jännittävän löydön. He analysoivat yli 2 000 kieltä. He analysoivat erityisesti kielten lauserakennetta. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Noin puolessa kielistä oli S-O-V -lauserakenne. Se tarkoittaa, että lauseissa on järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi. Yli 700 kielessä on kaava S-V-O. Ja noin 160 kielen toimintarakenne on V-S-O. Vain noin 40 kieltä käyttää V-O-S-kaavaa. 120 kielessä on molempia. Toisaalta O-V-S ja O-S-V ovat selkeästi harvinaisempia rakenteita. Suurin osa analysoiduista kielistä käyttää S-O-V-periaatetta. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi persia, japani ja turkki. Useimmat elävät kielet seuraavat kuitenkin S-V-O-kaavaa. Tämä lauserakenne hallitsee nykyisin indoeurooppalaisessa kieliperheessä. Tutkijat uskovat, että aikaisemmin käytettiin S-O-V-mallia. Kaikki kielet perustuvat tähän rakenteeseen. Sitten kielet kuitenkin eriytyivät. Emme vielä tiedä, miten se tapahtui. Lauserakenteiden vaihteluun on täytynyt kuitenkin olla syy. Koska evoluutiossa voittaa vain se, josta on etua…