Lauseita

fi Ruumiinosia   »   sq Pjesёt e trupit

58 [viisikymmentäkahdeksan]

Ruumiinosia

Ruumiinosia

58 [pesёdhjetёetetё]

Pjesёt e trupit

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Minä piirrän miehen. Po--iza-o- --- b---ё. Po vizatoj njё burrё. P- v-z-t-j n-ё b-r-ё- --------------------- Po vizatoj njё burrё. 0
Ensin pään. N---i-li- kok--. Nё fillim kokёn. N- f-l-i- k-k-n- ---------------- Nё fillim kokёn. 0
Miehellä on hattu päässä. B-----mb-n --ё--a-el-. Burri mban njё kapele. B-r-i m-a- n-ё k-p-l-. ---------------------- Burri mban njё kapele. 0
Hiuksia ei näe. Nuk-i d-k-- --okёt. Nuk i duken flokёt. N-k i d-k-n f-o-ё-. ------------------- Nuk i duken flokёt. 0
Korvia ei myöskään näe. N-k --du-en-ed---v-s-ё-. Nuk i duken edhe veshёt. N-k i d-k-n e-h- v-s-ё-. ------------------------ Nuk i duken edhe veshёt. 0
Selkää ei myöskään näe. Ed---kurri-i -uk-i -uket. Edhe kurrizi nuk i duket. E-h- k-r-i-i n-k i d-k-t- ------------------------- Edhe kurrizi nuk i duket. 0
Minä piirrän silmät ja suun. Unё -o----iz-toj-sytё --- g-jёn. Unё po i vizatoj sytё dhe gojёn. U-ё p- i v-z-t-j s-t- d-e g-j-n- -------------------------------- Unё po i vizatoj sytё dhe gojёn. 0
Mies tanssii ja nauraa. Bu--i----c-n--h- -esh. Burri kёrcen dhe qesh. B-r-i k-r-e- d-e q-s-. ---------------------- Burri kёrcen dhe qesh. 0
Miehellä on pitkä nenä. B-rri -a-n---h--dё-tё----t-. Burri ka njё hundё tё gjatё. B-r-i k- n-ё h-n-ё t- g-a-ё- ---------------------------- Burri ka njё hundё tё gjatё. 0
Hänellä on keppi kädessään. Ai---an njё-s--op n--duar. Ai mban njё shkop nё duar. A- m-a- n-ё s-k-p n- d-a-. -------------------------- Ai mban njё shkop nё duar. 0
Hänellä on myös kaulahuivi kaulan ympäri. Ai m-an------j- ----l-n----f-. Ai mban dhe njё shall nё qafё. A- m-a- d-e n-ё s-a-l n- q-f-. ------------------------------ Ai mban dhe njё shall nё qafё. 0
On talvi ja on kylmä. Ё--t----mё- ----f-o-t-. Ёshtё dimёr dhe ftohtё. Ё-h-ё d-m-r d-e f-o-t-. ----------------------- Ёshtё dimёr dhe ftohtё. 0
Kädet ovat voimakkaat. K---ёt-i k--t- ----shёm. Krahёt i ka tё fuqishёm. K-a-ё- i k- t- f-q-s-ё-. ------------------------ Krahёt i ka tё fuqishёm. 0
Jalat ovat myös voimakkaat. E-h- k-mb-t-i--a------qish--. Edhe kёmbёt i ka tё fuqishme. E-h- k-m-ё- i k- t- f-q-s-m-. ----------------------------- Edhe kёmbёt i ka tё fuqishme. 0
Mies on lumesta. B--r- ёs-t--pr-j -o--. Burri ёshtё prej bore. B-r-i ё-h-ё p-e- b-r-. ---------------------- Burri ёshtё prej bore. 0
Hänellä ei ole päällään housuja eikä takkia. A----- k--v-shu----ntallo-a --e --llto. Ai nuk ka veshur pantallona dhe pallto. A- n-k k- v-s-u- p-n-a-l-n- d-e p-l-t-. --------------------------------------- Ai nuk ka veshur pantallona dhe pallto. 0
Mutta hänellä ei ole kylmä. Po- -u-ri-nu- k--f---tё. Por burri nuk ka ftohtё. P-r b-r-i n-k k- f-o-t-. ------------------------ Por burri nuk ka ftohtё. 0
Hän on lumiukko. A-----tё-nj----er- --ej ----. Ai ёshtё njё njeri prej bore. A- ё-h-ё n-ё n-e-i p-e- b-r-. ----------------------------- Ai ёshtё njё njeri prej bore. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Esi-isiemme kieli

Kielentutkijat voivat analysoida nykyaikaisia kieliä. Siihen käytetään erilaisia menetelmiä. Mutta miten ihmiset puhuivat tuhansia vuosia sitten? Tähän kysymykseen on paljon vaikeampi vastata. Siitä huolimatta tiedemiehet ovat ahkerasti tutkineet asiaa vuosien ajan. He haluaisivat selvittää, miten ihmiset puhuivat aikaisemmin. He yrittävät sitä varten rakentaa uudelleen muinaisia puhemuotoja. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tehneet jännittävän löydön. He analysoivat yli 2 000 kieltä. He analysoivat erityisesti kielten lauserakennetta. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Noin puolessa kielistä oli S-O-V -lauserakenne. Se tarkoittaa, että lauseissa on järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi. Yli 700 kielessä on kaava S-V-O. Ja noin 160 kielen toimintarakenne on V-S-O. Vain noin 40 kieltä käyttää V-O-S-kaavaa. 120 kielessä on molempia. Toisaalta O-V-S ja O-S-V ovat selkeästi harvinaisempia rakenteita. Suurin osa analysoiduista kielistä käyttää S-O-V-periaatetta. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi persia, japani ja turkki. Useimmat elävät kielet seuraavat kuitenkin S-V-O-kaavaa. Tämä lauserakenne hallitsee nykyisin indoeurooppalaisessa kieliperheessä. Tutkijat uskovat, että aikaisemmin käytettiin S-O-V-mallia. Kaikki kielet perustuvat tähän rakenteeseen. Sitten kielet kuitenkin eriytyivät. Emme vielä tiedä, miten se tapahtui. Lauserakenteiden vaihteluun on täytynyt kuitenkin olla syy. Koska evoluutiossa voittaa vain se, josta on etua…