Lauseita

fi Ruumiinosia   »   lv Ķermeņa daļas

58 [viisikymmentäkahdeksan]

Ruumiinosia

Ruumiinosia

58 [piecdesmit astoņi]

Ķermeņa daļas

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Minä piirrän miehen. E- zīmē-u -ī-i-ti. E- z----- v------- E- z-m-j- v-r-e-i- ------------------ Es zīmēju vīrieti. 0
Ensin pään. Vi---r-s --lvu. V------- g----- V-s-i-m- g-l-u- --------------- Vispirms galvu. 0
Miehellä on hattu päässä. V---e-i- -r--la--ale. V------- i- p-------- V-r-e-i- i- p-a-m-l-. --------------------- Vīrietim ir platmale. 0
Hiuksia ei näe. M---- ner-d-. M---- n------ M-t-s n-r-d-. ------------- Matus neredz. 0
Korvia ei myöskään näe. A-----ar- -e-edz. A---- a-- n------ A-s-s a-ī n-r-d-. ----------------- Ausis arī neredz. 0
Selkää ei myöskään näe. M-gu-u a-ī -e-ed-. M----- a-- n------ M-g-r- a-ī n-r-d-. ------------------ Muguru arī neredz. 0
Minä piirrän silmät ja suun. E- ---ē-u-a-is un-----. E- z----- a--- u- m---- E- z-m-j- a-i- u- m-t-. ----------------------- Es zīmēju acis un muti. 0
Mies tanssii ja nauraa. V-r--t----e-- u----ej--. V------- d--- u- s------ V-r-e-i- d-j- u- s-e-a-. ------------------------ Vīrietis dejo un smejas. 0
Miehellä on pitkä nenä. V-ri-tim----g-rš degu--. V------- i- g--- d------ V-r-e-i- i- g-r- d-g-n-. ------------------------ Vīrietim ir garš deguns. 0
Hänellä on keppi kädessään. R-k-- vi-š---- -pi-ķi. R---- v--- t-- s------ R-k-s v-ņ- t-r s-i-ķ-. ---------------------- Rokās viņš tur spieķi. 0
Hänellä on myös kaulahuivi kaulan ympäri. Ap k-klu-v-ņam--- š--le. A- k---- v---- i- š----- A- k-k-u v-ņ-m i- š-l-e- ------------------------ Ap kaklu viņam ir šalle. 0
On talvi ja on kylmä. Ir ---ma--- ir --k-t-. I- z---- u- i- a------ I- z-e-a u- i- a-k-t-. ---------------------- Ir ziema un ir auksts. 0
Kädet ovat voimakkaat. Rokas--r ---c--a-. R---- i- s-------- R-k-s i- s-ē-ī-a-. ------------------ Rokas ir spēcīgas. 0
Jalat ovat myös voimakkaat. K-jas --ī ---spē-īga-. K---- a-- i- s-------- K-j-s a-ī i- s-ē-ī-a-. ---------------------- Kājas arī ir spēcīgas. 0
Mies on lumesta. V--s i---o snie-a. V--- i- n- s------ V-r- i- n- s-i-g-. ------------------ Vīrs ir no sniega. 0
Hänellä ei ole päällään housuja eikä takkia. Vi--m--av-b--šu u----teļ-. V---- n-- b---- u- m------ V-ņ-m n-v b-k-u u- m-t-ļ-. -------------------------- Viņam nav bikšu un mēteļa. 0
Mutta hänellä ei ole kylmä. Bet vīr-m--e-a-s-. B-- v---- n------- B-t v-r-m n-s-l-t- ------------------ Bet vīram nesalst. 0
Hän on lumiukko. T-s -- -nie-a-ī-s. T-- i- s---------- T-s i- s-i-g-v-r-. ------------------ Tas ir sniegavīrs. 0

Esi-isiemme kieli

Kielentutkijat voivat analysoida nykyaikaisia kieliä. Siihen käytetään erilaisia menetelmiä. Mutta miten ihmiset puhuivat tuhansia vuosia sitten? Tähän kysymykseen on paljon vaikeampi vastata. Siitä huolimatta tiedemiehet ovat ahkerasti tutkineet asiaa vuosien ajan. He haluaisivat selvittää, miten ihmiset puhuivat aikaisemmin. He yrittävät sitä varten rakentaa uudelleen muinaisia puhemuotoja. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tehneet jännittävän löydön. He analysoivat yli 2 000 kieltä. He analysoivat erityisesti kielten lauserakennetta. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Noin puolessa kielistä oli S-O-V -lauserakenne. Se tarkoittaa, että lauseissa on järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi. Yli 700 kielessä on kaava S-V-O. Ja noin 160 kielen toimintarakenne on V-S-O. Vain noin 40 kieltä käyttää V-O-S-kaavaa. 120 kielessä on molempia. Toisaalta O-V-S ja O-S-V ovat selkeästi harvinaisempia rakenteita. Suurin osa analysoiduista kielistä käyttää S-O-V-periaatetta. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi persia, japani ja turkki. Useimmat elävät kielet seuraavat kuitenkin S-V-O-kaavaa. Tämä lauserakenne hallitsee nykyisin indoeurooppalaisessa kieliperheessä. Tutkijat uskovat, että aikaisemmin käytettiin S-O-V-mallia. Kaikki kielet perustuvat tähän rakenteeseen. Sitten kielet kuitenkin eriytyivät. Emme vielä tiedä, miten se tapahtui. Lauserakenteiden vaihteluun on täytynyt kuitenkin olla syy. Koska evoluutiossa voittaa vain se, josta on etua…