Lauseita

fi Ruumiinosia   »   lt Kūno dalys

58 [viisikymmentäkahdeksan]

Ruumiinosia

Ruumiinosia

58 [penkiasdešimt aštuoni]

Kūno dalys

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Minä piirrän miehen. (Aš- -ieš---vy-ą. (--- p----- v---- (-š- p-e-i- v-r-. ----------------- (Aš) piešiu vyrą. 0
Ensin pään. Pi--ia-si-----v-. P--------- g----- P-r-i-u-i- g-l-ą- ----------------- Pirmiausia galvą. 0
Miehellä on hattu päässä. V-----n-š--ja---r-bė--. V---- n------ s-------- V-r-s n-š-o-a s-r-b-l-. ----------------------- Vyras nešioja skrybėlę. 0
Hiuksia ei näe. Pla--- ne-aty--. P----- n-------- P-a-k- n-m-t-t-. ---------------- Plaukų nematyti. 0
Korvia ei myöskään näe. A--- taip--at n-ma-y-i. A--- t--- p-- n-------- A-s- t-i- p-t n-m-t-t-. ----------------------- Ausų taip pat nematyti. 0
Selkää ei myöskään näe. N-g--os-t--p -a--ne--t-t-. N------ t--- p-- n-------- N-g-r-s t-i- p-t n-m-t-t-. -------------------------- Nugaros taip pat nematyti. 0
Minä piirrän silmät ja suun. (A-)-p----- a-is-ir---r-ą. (--- p----- a--- i- b----- (-š- p-e-i- a-i- i- b-r-ą- -------------------------- (Aš) piešiu akis ir burną. 0
Mies tanssii ja nauraa. Vyra--šo-a ---j---ia-i. V---- š--- i- j-------- V-r-s š-k- i- j-o-i-s-. ----------------------- Vyras šoka ir juokiasi. 0
Miehellä on pitkä nenä. V-ra--t-ri il------į. V---- t--- i--- n---- V-r-s t-r- i-g- n-s-. --------------------- Vyras turi ilgą nosį. 0
Hänellä on keppi kädessään. R--k--e-ji- -a-ko -a--ą. R------ j-- l---- l----- R-n-o-e j-s l-i-o l-z-ą- ------------------------ Rankose jis laiko lazdą. 0
Hänellä on myös kaulahuivi kaulan ympäri. A---k---- j-s už-i-išę- ------. A-- k---- j-- u-------- š------ A-t k-k-o j-s u-s-r-š-s š-l-k-. ------------------------------- Ant kaklo jis užsirišęs šaliką. 0
On talvi ja on kylmä. Daba- ž--ma-ir š---a. D---- ž---- i- š----- D-b-r ž-e-a i- š-l-a- --------------------- Dabar žiema ir šalta. 0
Kädet ovat voimakkaat. R-nkos-s--p----. R----- s-------- R-n-o- s-i-r-o-. ---------------- Rankos stiprios. 0
Jalat ovat myös voimakkaat. Kojos -a-p---- -t---ios. K---- t--- p-- s-------- K-j-s t-i- p-t s-i-r-o-. ------------------------ Kojos taip pat stiprios. 0
Mies on lumesta. V---s-yr- iš-snieg-. V---- y-- i- s------ V-r-s y-a i- s-i-g-. -------------------- Vyras yra iš sniego. 0
Hänellä ei ole päällään housuja eikä takkia. Ji- ne---ioj--keln-- i- ----o. J-- n-------- k----- i- p----- J-s n-n-š-o-a k-l-i- i- p-l-o- ------------------------------ Jis nenešioja kelnių ir palto. 0
Mutta hänellä ei ole kylmä. B-t -yr-- n---l-a. B-- v---- n------- B-t v-r-i n-š-l-a- ------------------ Bet vyrui nešalta. 0
Hän on lumiukko. J-s---a sen------m-g-n-s. J-- y-- s---- b---------- J-s y-a s-n-s b-s-e-e-i-. ------------------------- Jis yra senis besmegenis. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Esi-isiemme kieli

Kielentutkijat voivat analysoida nykyaikaisia kieliä. Siihen käytetään erilaisia menetelmiä. Mutta miten ihmiset puhuivat tuhansia vuosia sitten? Tähän kysymykseen on paljon vaikeampi vastata. Siitä huolimatta tiedemiehet ovat ahkerasti tutkineet asiaa vuosien ajan. He haluaisivat selvittää, miten ihmiset puhuivat aikaisemmin. He yrittävät sitä varten rakentaa uudelleen muinaisia puhemuotoja. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tehneet jännittävän löydön. He analysoivat yli 2 000 kieltä. He analysoivat erityisesti kielten lauserakennetta. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Noin puolessa kielistä oli S-O-V -lauserakenne. Se tarkoittaa, että lauseissa on järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi. Yli 700 kielessä on kaava S-V-O. Ja noin 160 kielen toimintarakenne on V-S-O. Vain noin 40 kieltä käyttää V-O-S-kaavaa. 120 kielessä on molempia. Toisaalta O-V-S ja O-S-V ovat selkeästi harvinaisempia rakenteita. Suurin osa analysoiduista kielistä käyttää S-O-V-periaatetta. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi persia, japani ja turkki. Useimmat elävät kielet seuraavat kuitenkin S-V-O-kaavaa. Tämä lauserakenne hallitsee nykyisin indoeurooppalaisessa kieliperheessä. Tutkijat uskovat, että aikaisemmin käytettiin S-O-V-mallia. Kaikki kielet perustuvat tähän rakenteeseen. Sitten kielet kuitenkin eriytyivät. Emme vielä tiedä, miten se tapahtui. Lauserakenteiden vaihteluun on täytynyt kuitenkin olla syy. Koska evoluutiossa voittaa vain se, josta on etua…