Lauseita

fi Liitepartikkelit -ko / -kö   »   ti “ከም” ዘለዎም ንኡስ ሓሳብት

93 [yhdeksänkymmentäkolme]

Liitepartikkelit -ko / -kö

Liitepartikkelit -ko / -kö

93 [ተስዓንሰለስተን]

93 [tesi‘aniselesiteni]

“ከም” ዘለዎም ንኡስ ሓሳብት

[“kemi” zelewomi ni’usi ḥasabiti]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tigrinja Toista Lisää
En tiedä, rakastaako hän minua. ን--ከ-ዘ-----ኣይፈ-ጥ--የ። ን- ከ------ ኣ-------- ን- ከ-ዘ-ቅ-ኒ ኣ-ፈ-ጥ-‘-። -------------------- ንሱ ከምዘፍቅረኒ ኣይፈልጥን‘የ። 0
n-su ke-i--f---i-e-- --if--it’-ni-ye። n--- k-------------- a--------------- n-s- k-m-z-f-k-i-e-ī a-i-e-i-’-n-‘-e- ------------------------------------- nisu kemizefik’irenī ayifelit’ini‘ye።
En tiedä, tuleeko hän takaisin. ንሱ--ምዝም-- -ፈ-ጥን-የ። ን- ከ----- ይ------- ን- ከ-ዝ-ለ- ይ-ል-ን-የ- ------------------ ንሱ ከምዝምለስ ይፈልጥን‘የ። 0
ni-u -e-----i-------felit’-n----። n--- k----------- y-------------- n-s- k-m-z-m-l-s- y-f-l-t-i-i-y-። --------------------------------- nisu kemizimilesi yifelit’ini‘ye።
En tiedä, soittaako hän minulle. ን ሱከ---ውለ-ይ--ፈ---‘-። ን ሱ-------- ይ------- ን ሱ-ም-ድ-ለ-ይ ይ-ል-ን-የ- -------------------- ን ሱከምዝድውለለይ ይፈልጥን‘የ። 0
n- ---e-i--di--le--y--y---l-t-ini‘-e። n- s----------------- y-------------- n- s-k-m-z-d-w-l-l-y- y-f-l-t-i-i-y-። ------------------------------------- ni sukemizidiwileleyi yifelit’ini‘ye።
Rakastaakohan hän minua? ከም--ፍ--- ? ከ- ዘ---- ? ከ- ዘ-ቅ-ኒ ? ---------- ከም ዘፍቅረኒ ? 0
kemi---fik-i-e---? k--- z---------- ? k-m- z-f-k-i-e-ī ? ------------------ kemi zefik’irenī ?
Tuleekohan hän takasin? ከም--ምለስ ? ከ- ዝ--- ? ከ- ዝ-ለ- ? --------- ከም ዝምለስ ? 0
k--- -imil----? k--- z------- ? k-m- z-m-l-s- ? --------------- kemi zimilesi ?
Soittaakohan hän minulle? ከም -ድ-ለ-ይ-? ከ- ዝ----- ? ከ- ዝ-ው-ለ- ? ----------- ከም ዝድውለለይ ? 0
k-----i-i----l-yi-? k--- z----------- ? k-m- z-d-w-l-l-y- ? ------------------- kemi zidiwileleyi ?
Kysyn itseltäni, ajatteleeko hän minua. ይሓ--- ዲ- ዝብ- ሕቶ ኣሎኒ-። ይ---- ዲ- ዝ-- ሕ- ኣ-- ። ይ-ስ-ኒ ዲ- ዝ-ል ሕ- ኣ-ኒ ። --------------------- ይሓስበኒ ዲዩ ዝብል ሕቶ ኣሎኒ ። 0
y-ḥasiben--dīy----bi-i --i-- a--nī-። y---------- d--- z----- h---- a---- ። y-h-a-i-e-ī d-y- z-b-l- h-i-o a-o-ī ። ------------------------------------- yiḥasibenī dīyu zibili ḥito alonī ።
Kysyn itseltäni, onko hänellä joku toinen. ካ-- ኣ-- ድ----- ሕቶ ኣሎኒ። ካ-- ኣ-- ድ- ዝ-- ሕ- ኣ--- ካ-እ ኣ-ቶ ድ- ዝ-ል ሕ- ኣ-ኒ- ---------------------- ካልእ ኣላቶ ድያ ዝብል ሕቶ ኣሎኒ። 0
ka--’--al--o--i-- -ib--- h-it--a-o-ī። k----- a---- d--- z----- h---- a----- k-l-’- a-a-o d-y- z-b-l- h-i-o a-o-ī- ------------------------------------- kali’i alato diya zibili ḥito alonī።
Kysyn itseltäni, valehteleeko hän. ይ-ሱ ዲዩ ዝብል--- ኣ-ኒ። ይ-- ዲ- ዝ-- ሕ- ኣ--- ይ-ሱ ዲ- ዝ-ል ሕ- ኣ-ኒ- ------------------ ይሕሱ ዲዩ ዝብል ሕቶ ኣሎኒ። 0
yi--i-u d-yu zibil- -̣i-o ---n-። y------ d--- z----- h---- a----- y-h-i-u d-y- z-b-l- h-i-o a-o-ī- -------------------------------- yiḥisu dīyu zibili ḥito alonī።
Ajatteleekohan hän minua? ከም-ዝሓ--- ? ከ- ዝ---- ? ከ- ዝ-ስ-ኒ ? ---------- ከም ዝሓስበኒ ? 0
ke-- z-ḥasibenī-? k--- z---------- ? k-m- z-h-a-i-e-ī ? ------------------ kemi ziḥasibenī ?
Onkohan hänellä joku toinen? ካል--ከም ዘላ--? ካ-- ከ- ዘ-- ? ካ-እ ከ- ዘ-ቶ ? ------------ ካልእ ከም ዘላቶ ? 0
kali’i-k--i-z----- ? k----- k--- z----- ? k-l-’- k-m- z-l-t- ? -------------------- kali’i kemi zelato ?
Puhuukohan hän totta? እ- ሓቂ ከም ዝ--ብ ? እ- ሓ- ከ- ዝ--- ? እ- ሓ- ከ- ዝ-ረ- ? --------------- እቲ ሓቂ ከም ዝዛረብ ? 0
it-------ī--em--z-zar-bi-? i-- h----- k--- z------- ? i-ī h-a-’- k-m- z-z-r-b- ? -------------------------- itī ḥak’ī kemi zizarebi ?
Minä epäilen, pitääkö hän minusta. ና--ሓ---ምዝፈትወ- እ---ር ---። ና---- ከ------ እ---- ኣ--- ና-ብ-ቂ ከ-ዝ-ት-ኒ እ-ራ-ር ኣ-ኹ- ------------------------ ናይብሓቂ ከምዝፈትወኒ እጣራጠር ኣሎኹ። 0
n--i---̣a-’--ke-izif------ī i-’ar-t’-ri----ẖu። n----------- k------------- i---------- a------ n-y-b-h-a-’- k-m-z-f-t-w-n- i-’-r-t-e-i a-o-̱-። ----------------------------------------------- nayibiḥak’ī kemizifetiwenī it’arat’eri aloẖu።
Minä epäilen, kirjoittaako hän minulle. እጽሕፈ---ዲ- -ለ--ጣራ-ር---ኹ። እ----- ዲ- ኢ- እ---- ኣ--- እ-ሕ-ለ- ዲ- ኢ- እ-ራ-ር ኣ-ኹ- ----------------------- እጽሕፈለይ ዲዩ ኢለ እጣራጠር ኣሎኹ። 0
i-s-iḥ--el-----īyu-ī---------t-e-i alo---። i------------- d--- ī-- i---------- a------ i-s-i-̣-f-l-y- d-y- ī-e i-’-r-t-e-i a-o-̱-። ------------------------------------------- its’iḥifeleyi dīyu īle it’arat’eri aloẖu።
Minä epäilen, meneekö hän kanssani naimisiin. ከ---ርዓወ- እጣ-ጠ--ኣሎ-። ከ------- እ---- ኣ--- ከ-ዝ-ር-ወ- እ-ራ-ር ኣ-ኹ- ------------------- ከምዝምርዓወኒ እጣራጠር ኣሎኹ። 0
ke----mi----we-ī --’a---’eri -l-h-u። k--------------- i---------- a------ k-m-z-m-r-‘-w-n- i-’-r-t-e-i a-o-̱-። ------------------------------------ kemizimiri‘awenī it’arat’eri aloẖu።
Pitääköhän hän minusta todella? ናይብ-ዊ ከ-----ወኒ ? ና---- ከ- ዝ---- ? ና-ብ-ዊ ከ- ዝ-ት-ኒ ? ---------------- ናይብሓዊ ከም ዝፈትወኒ ? 0
n-y--i-̣--ī k-m---i-et-w-n- ? n---------- k--- z--------- ? n-y-b-h-a-ī k-m- z-f-t-w-n- ? ----------------------------- nayibiḥawī kemi zifetiwenī ?
Kirjoittaakohan hän minulle? ከም-ዝጽሕፈለ- ? ከ- ዝ----- ? ከ- ዝ-ሕ-ለ- ? ----------- ከም ዝጽሕፈለይ ? 0
k--i------i--i---ey--? k--- z-------------- ? k-m- z-t-’-h-i-e-e-i ? ---------------------- kemi zits’iḥifeleyi ?
Meneeköhän hän kanssani naimisiin? ከ--ዝም---ኒ-? ከ- ዝ----- ? ከ- ዝ-ር-ወ- ? ----------- ከም ዝምርዓወኒ ? 0
k-------ir-‘-w--ī ? k--- z----------- ? k-m- z-m-r-‘-w-n- ? ------------------- kemi zimiri‘awenī ?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat kielioppia?

Alamme oppia äidinkieltämme vauvana. Se tapahtuu automaattisesti. Emme ole tietoisia siitä. Aivojemme on kuitenkin oppiessamme suoriuduttava isosta tehtävästä. Esimerkiksi kun opimme kielioppia, niillä on paljon tehtävää. Joka päivä ne kuulevat uusia asioita. Ne saavat koko ajan uusia ärsykkeitä. Aivot eivät voi kuitenkaan käsitellä jokaista ärsykettä erikseen. Niiden on toimittava taloudellisesti. Siksi ne pyrkivät säännöllisyyteen. Aivot muistavat sen, minkä ne kuulevat usein. Ne rekisteröivät, miten usein tietty asia esiintyy. Sitten ne laativat näistä esimerkeistä kieliopillisen säännön. Lapset tietävät, onko jokin lause oikein vai ei. He eivät kuitenkaan tiedä, miksi niin on. Heidän aivonsa tietävät säännöt oppimatta niitä. Aikuiset oppivat kieliä eri lailla. He tuntevat jo oman äidinkielensä rakenteet. Nämä luovat perustan uusille kieliopin säännöille. Aikuisten pitää oppiakseen saada opetusta. Kun aivot oppivat kielioppia, se on vakiintunut järjestelmä. Sen voi nähdä esimerkiksi nomineista ja verbeistä. Ne on tallennettu aivojen eri alueille. Aivojen eri alueet ovat aktiivisia käsitellessään niitä. Yksinkertaiset säännöt opitaan myös eri lailla kuin monimutkaiset säännöt. Monimutkaisia sääntöjä käsiteltäessä useammat aivojen alueet tekevät yhteistyötä. Vielä ei ole tutkittu, miten tarkoin aivot oppivat kieliopin. Tiedämme kuitenkin, että ne voivat teoriassa oppia jokaisen kielioppisäännön…