Lauseita

fi Kysyä 1   »   ti ሕቶታት ምሕታት 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [ሱሳንክልተን]

62 [susanikiliteni]

ሕቶታት ምሕታት 1

[ḥitotati miḥitati 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tigrinja Toista Lisää
opiskella ተ-ሃ- -ጽንዐ ተ--- ኣ--- ተ-ሃ- ኣ-ን- --------- ተመሃረ ኣጽንዐ 0
t-m--a-e--ts’---‘ā t------- a-------- t-m-h-r- a-s-i-i-ā ------------------ temehare ats’ini‘ā
Opiskelevatko oppilaat paljon? እቶም-ቆል--ብ-ሕ---ም-ዘጽ--? እ-- ቆ-- ብ-- ድ-- ዘ---- እ-ም ቆ-ዑ ብ-ሕ ድ-ም ዘ-ን-? --------------------- እቶም ቆልዑ ብዙሕ ድዮም ዘጽንዑ? 0
ito-i----l-‘- -iz-h-i-d-yomi-z---’--i-u? i---- k------ b------ d----- z---------- i-o-i k-o-i-u b-z-h-i d-y-m- z-t-’-n-‘-? ---------------------------------------- itomi k’oli‘u bizuḥi diyomi zets’ini‘u?
Eivät, he opiskelevat vähän. ኣይኮ-ን- ቅሩብ------ጽንዑ። ኣ----- ቅ-- እ-- ዘ---- ኣ-ኮ-ን- ቅ-ብ እ-ም ዘ-ን-። -------------------- ኣይኮኑን፣ ቅሩብ እዮም ዘጽንዑ። 0
ayikon-ni፣-k---u-i iyo-- --ts-i----። a--------- k------ i---- z---------- a-i-o-u-i- k-i-u-i i-o-i z-t-’-n-‘-። ------------------------------------ ayikonuni፣ k’irubi iyomi zets’ini‘u።
kysyä ሓ-ታት ሓ--- ሓ-ታ- ---- ሓቶታት 0
ḥ--o-a-i h-------- h-a-o-a-i --------- ḥatotati
Kysyttekö te usein opettajalta? ን--ህር-ብ---ግ--ዲኹም -ሓቱዎ? ን---- ብ-- ግ- ዲ-- ት---- ን-ም-ር ብ-ሕ ግ- ዲ-ም ት-ቱ-? ---------------------- ንመምህር ብዙሕ ግዜ ዲኹም ትሓቱዎ? 0
n-me-i-ir- b-zuh----izē---ẖ-m-----̣--uwo? n--------- b------ g--- d------ t--------- n-m-m-h-r- b-z-h-i g-z- d-h-u-i t-h-a-u-o- ------------------------------------------ nimemihiri bizuḥi gizē dīẖumi tiḥatuwo?
Ei, en kysy opettajalta usein. ኣይ--ኩን- -ዙ- ግ- -ይሓቶ----። ኣ------ ብ-- ግ- ኣ---- እ-- ኣ-ኮ-ኩ-፣ ብ-ሕ ግ- ኣ-ሓ-ን እ-። ------------------------ ኣይኮንኩን፣ ብዙሕ ግዜ ኣይሓቶን እየ። 0
ayi--ni--ni፣---zu-̣i -iz- ayi------i---e። a----------- b------ g--- a--------- i--- a-i-o-i-u-i- b-z-h-i g-z- a-i-̣-t-n- i-e- ----------------------------------------- ayikonikuni፣ bizuḥi gizē ayiḥatoni iye።
vastata መ-ሲ መ-- መ-ሲ --- መልሲ 0
m--i-ī m----- m-l-s- ------ melisī
Vastatkaa, kiitos. መልሱ-በ---። መ-- በ---- መ-ሱ በ-ኹ-። --------- መልሱ በጃኹም። 0
me-isu b----̱umi። m----- b--------- m-l-s- b-j-h-u-i- ----------------- melisu bejaẖumi።
Minä vastaan. ኣ- --ልሽ። ኣ- እ---- ኣ- እ-ል-። -------- ኣነ እምልሽ። 0
ane-------hi። a-- i-------- a-e i-i-i-h-። ------------- ane imilishi።
työskennellä ሰ-ሕ ሰ-- ሰ-ሕ --- ሰራሕ 0
s--ah-i s------ s-r-h-i ------- seraḥi
Työskenteleekö hän juuri? ንሱ -ሰ-- -- ዘ-? ን- ይ--- ድ- ዘ-- ን- ይ-ር- ድ- ዘ-? -------------- ንሱ ይሰርሕ ድዩ ዘሎ? 0
n-su--i-e-i-----i---zel-? n--- y-------- d--- z---- n-s- y-s-r-h-i d-y- z-l-? ------------------------- nisu yiseriḥi diyu zelo?
Kyllä, hän työskentelee juuri. እወ፣ --ርሕ እ- -ሎ። እ-- ይ--- እ- ዘ-- እ-፣ ይ-ር- እ- ዘ-። --------------- እወ፣ ይሰርሕ እዩ ዘሎ። 0
iw-፣--is-rih-i -yu-----። i--- y-------- i-- z---- i-e- y-s-r-h-i i-u z-l-። ------------------------ iwe፣ yiseriḥi iyu zelo።
tulla ምምጽእ ም--- ም-ጽ- ---- ምምጽእ 0
mim---’--i m--------- m-m-t-’-’- ---------- mimits’i’i
Tuletteko te? ትመጹ---ም? ት-- ዲ--- ት-ጹ ዲ-ም- -------- ትመጹ ዲኹም? 0
tim-ts-u -īh-um-? t------- d------- t-m-t-’- d-h-u-i- ----------------- timets’u dīẖumi?
Kyllä, tulemme kohta. እ-፣ ንመ-እ ኣ-ና። እ-- ን--- ኣ--- እ-፣ ን-ጽ- ኣ-ና- ------------- እወ፣ ንመጽእ ኣሎና። 0
iw-----m-ts-i’i alon-። i--- n--------- a----- i-e- n-m-t-’-’- a-o-a- ---------------------- iwe፣ nimets’i’i alona።
asua ም-ማጥ ም--- ም-ማ- ---- ምቕማጥ 0
m---’--at-i m---------- m-k-’-m-t-i ----------- miḵ’imat’i
Asutteko te Berliinissä? ኣብ በርሊን-ዲኹም -ቕመ-? ኣ- በ--- ዲ-- ት---- ኣ- በ-ሊ- ዲ-ም ት-መ-? ----------------- ኣብ በርሊን ዲኹም ትቕመጡ? 0
ab- b-r----i --h-um- t-k---m----? a-- b------- d------ t----------- a-i b-r-l-n- d-h-u-i t-k-’-m-t-u- --------------------------------- abi berilīni dīẖumi tiḵ’imet’u?
Kyllä, asun Berliinissä. እወ--ኣ---ብ ---ን ዝ---። እ-- ኣ- ኣ- በ--- ዝ---- እ-፣ ኣ- ኣ- በ-ሊ- ዝ-መ-። -------------------- እወ፣ ኣነ ኣብ በርሊን ዝቕመጥ። 0
i--- a-e -bi--e----n- -ik--i--t-i። i--- a-- a-- b------- z----------- i-e- a-e a-i b-r-l-n- z-k-’-m-t-i- ---------------------------------- iwe፣ ane abi berilīni ziḵ’imet’i።

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!