Lauseita

fi Talon siivous   »   ti ምጽራይ ገዛ

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [ዓሰርተሸሞንተ]

18 [‘aseriteshemonite]

ምጽራይ ገዛ

[mits’irayi geza]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tigrinja Toista Lisää
Tänään on lauantai. ሎሚ-ቀዳ- እ-። ሎ- ቀ-- እ-- ሎ- ቀ-ም እ-። ---------- ሎሚ ቀዳም እዩ። 0
lomī-k-e-a-i iyu። l--- k------ i--- l-m- k-e-a-i i-u- ----------------- lomī k’edami iyu።
Tänään meillä on aikaa. ሎ- ---ኣሎ-። ሎ- ግ- ኣ--- ሎ- ግ- ኣ-ና- ---------- ሎሚ ግዜ ኣሎና። 0
lomī--i-ē---o--። l--- g--- a----- l-m- g-z- a-o-a- ---------------- lomī gizē alona።
Tänään me siivoamme asunnon. ሎሚ -ቲ--ንበሪ -ዛ-ከ-ጽሪ-ኢና። ሎ- ነ- መ--- ገ- ከ--- ኢ-- ሎ- ነ- መ-በ- ገ- ከ-ጽ- ኢ-። ---------------------- ሎሚ ነቲ መንበሪ ገዛ ከነጽሪ ኢና። 0
l-mī--et---e--b-r- ge-a-k-n-ts-irī--na። l--- n--- m------- g--- k--------- ī--- l-m- n-t- m-n-b-r- g-z- k-n-t-’-r- ī-a- --------------------------------------- lomī netī meniberī geza kenets’irī īna።
Minä pesen kylpyhuoneen. ኣ---- --ፍሊ-)መ-ጸ---ጽ----። ኣ- ነ- (--------- ከ-- እ-- ኣ- ነ- (-ፍ---መ-ጸ- ከ-ሪ እ-። ------------------------ ኣነ ነቲ (ክፍሊ-)መሕጸቢ ከጽሪ እየ። 0
ane net- ---f------e-̣it-’--- --ts’-r- ---። a-- n--- (------------------- k------- i--- a-e n-t- (-i-i-ī-)-e-̣-t-’-b- k-t-’-r- i-e- ------------------------------------------- ane netī (kifilī-)meḥits’ebī kets’irī iye።
Minun mieheni pesee auton. ሰ--የይ -- መኪ- ይሓ-ባ -ዩ። ሰ---- ነ- መ-- ይ--- እ-- ሰ-ኣ-ይ ነ- መ-ና ይ-ጽ- እ-። --------------------- ሰብኣየይ ነታ መኪና ይሓጽባ እዩ። 0
s-b-’-yeyi net- --k--a--i---ts--b- ---። s--------- n--- m----- y---------- i--- s-b-’-y-y- n-t- m-k-n- y-h-a-s-i-a i-u- --------------------------------------- sebi’ayeyi neta mekīna yiḥats’iba iyu።
Lapset pesevät polkupyörät. እ-ም ቆ-ዑ ን--ግለ--ት የጽሩ-ም--ዮም። እ-- ቆ-- ን------- የ---- እ--- እ-ም ቆ-ዑ ን-ሽ-ለ-ታ- የ-ሩ-ም እ-ም- --------------------------- እቶም ቆልዑ ንብሽግለታታት የጽሩዮም እዮም። 0
ito-i-------u-n--i--igileta-ati yets--ru-o----y-m-። i---- k------ n---------------- y----------- i----- i-o-i k-o-i-u n-b-s-i-i-e-a-a-i y-t-’-r-y-m- i-o-i- --------------------------------------------------- itomi k’oli‘u nibishigiletatati yets’iruyomi iyomi።
Mummi kastelee kukat. ኣ-- --- ን-ን-ባታት-----ዮ ኢያ-። ኣ-- ዓ-- ን------ ከ---- ኢ- ። ኣ-ይ ዓ-ይ ን-ን-ባ-ት ከ-ስ-ዮ ኢ- ። -------------------------- ኣደይ ዓባይ ንዕንባባታት ከተስትዮ ኢያ ። 0
a--------ayi n---n---ba--ti -e---it--o --a ። a---- ‘----- n------------- k--------- ī-- ። a-e-i ‘-b-y- n-‘-n-b-b-t-t- k-t-s-t-y- ī-a ። -------------------------------------------- adeyi ‘abayi ni‘inibabatati ketesitiyo īya ።
Lapset siivoavat lastenhuoneen. እቶ- ቆ-- -ክፍሎም ይ-ር-----ዕል-) እ-ም። እ-- ቆ-- ን---- ይ----------- እ--- እ-ም ቆ-ዑ ን-ፍ-ም ይ-ር-(-ለ-ዕ-ዎ- እ-ም- ------------------------------- እቶም ቆልዑ ንክፍሎም ይሰርዑ(የለዓዕልዎ) እዮም። 0
it-mi-----i‘u ----f-l-mi -ise---u(-e----‘i--wo----om-። i---- k------ n--------- y--------------------- i----- i-o-i k-o-i-u n-k-f-l-m- y-s-r-‘-(-e-e-a-i-i-o- i-o-i- ------------------------------------------------------ itomi k’oli‘u nikifilomi yiseri‘u(yele‘a‘iliwo) iyomi።
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. ሰብ--ይ---ረ-ዛ---ሰ-- (---ዕሎ)እ-። ሰ---- ን----- ይ--- (--------- ሰ-ኣ-ይ ን-ረ-ዛ- ይ-ር- (-ለ-ዕ-)-ዩ- ---------------------------- ሰብኣየይ ንጠረበዛኡ ይሰርዖ (ክለዓዕሎ)እዩ። 0
s--i-a---- --t-e----z-’- -i---i‘o-(-i-e-a--l-)-yu። s--------- n------------ y------- (--------------- s-b-’-y-y- n-t-e-e-e-a-u y-s-r-‘- (-i-e-a-i-o-i-u- -------------------------------------------------- sebi’ayeyi nit’erebeza’u yiseri‘o (kile‘a‘ilo)iyu።
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. ክዳው-ቲ ------ቢት-የ---- --። ክ---- ኣ- መ---- የ---- እ-- ክ-ው-ቲ ኣ- መ-ጸ-ት የ-ት-ም እ-። ------------------------ ክዳውንቲ ኣብ መሕጸቢት የእትዎም እየ። 0
ki-awi-itī abi---ḥ-t--e-ī-i-y-’-t-wo----y-። k--------- a-- m------------ y--------- i--- k-d-w-n-t- a-i m-h-i-s-e-ī-i y-’-t-w-m- i-e- -------------------------------------------- kidawinitī abi meḥits’ebīti ye’itiwomi iye።
Minä ripustan pyykit. ኣ- ነቲ--ዳው-ቲ-----ም --። ኣ- ነ- ክ---- ይ---- እ-- ኣ- ነ- ክ-ው-ቲ ይ-ጥ-ም እ-። --------------------- ኣነ ነቲ ክዳውንቲ ይሰጥሖም እየ። 0
a-- -etī--i-a-i--t- y-se---ḥ-m---ye። a-- n--- k--------- y----------- i--- a-e n-t- k-d-w-n-t- y-s-t-i-̣-m- i-e- ------------------------------------- ane netī kidawinitī yiset’iḥomi iye።
Minä silitän pyykit. ኣ-----ክ-ው-ቲ--ስ---ም-እየ። ኣ- ነ- ክ---- የ----- እ-- ኣ- ነ- ክ-ው-ቲ የ-ታ-ሮ- እ-። ---------------------- ኣነ ነቲ ክዳውንቲ የስታርሮም እየ። 0
a-- ------id---n-t- y-si-ari-o-- --e። a-- n--- k--------- y----------- i--- a-e n-t- k-d-w-n-t- y-s-t-r-r-m- i-e- ------------------------------------- ane netī kidawinitī yesitariromi iye።
Ikkunat ovat likaiset. እ---መሳኹ- ር--ት እ--። እ-- መ--- ር--- እ--- እ-ም መ-ኹ- ር-ሕ- እ-ም- ------------------ እቶም መሳኹቲ ርሳሕት እዮም። 0
i---i-----ẖ--ī r---ḥ-----y--i። i---- m-------- r-------- i----- i-o-i m-s-h-u-ī r-s-h-i-i i-o-i- -------------------------------- itomi mesaẖutī risaḥiti iyomi።
Lattia on likainen. እ--መ----ሳ--እ-። እ- መ-- ር-- እ-- እ- መ-ት ር-ሕ እ-። -------------- እቲ መሬት ርሳሕ እዩ። 0
it----r--i-r----̣--i-u። i-- m----- r------ i--- i-ī m-r-t- r-s-h-i i-u- ----------------------- itī merēti risaḥi iyu።
Astiat ovat likaisia. እ----ሑ --ግ----- --። እ- ኣ-- ---- ር-- እ-- እ- ኣ-ሑ --ግ- ር-ሕ እ-። ------------------- እቲ ኣቕሑ -ምግቢ ርሳሕ እዩ። 0
i-ī-aḵ’---- -mig--- --sa--- iyu። i-- a------- ------- r------ i--- i-ī a-̱-i-̣- --i-i-ī r-s-h-i i-u- --------------------------------- itī aḵ’iḥu -migibī risaḥi iyu።
Kuka pesee ikkunat? ነቲ--ሳ-ቲ መን ---ዘጸ-ዮ? ነ- መ--- መ- እ- ዘ---- ነ- መ-ኹ- መ- እ- ዘ-ር-? ------------------- ነቲ መሳኹቲ መን እዩ ዘጸርዮ? 0
n-tī--e-a-̱u-- meni i-----ts’----o? n--- m-------- m--- i-- z---------- n-t- m-s-h-u-ī m-n- i-u z-t-’-r-y-? ----------------------------------- netī mesaẖutī meni iyu zets’eriyo?
Kuka imuroi? መ- -- -ሮና ዘልግ-? መ- እ- ዶ-- ዘ---- መ- እ- ዶ-ና ዘ-ግ-? --------------- መን እዩ ዶሮና ዘልግስ? 0
men---yu---r--a--el-g-si? m--- i-- d----- z-------- m-n- i-u d-r-n- z-l-g-s-? ------------------------- meni iyu dorona zeligisi?
Kuka tiskaa astiat? መን እዩ-ኣ-- --ቢ---ጽ-? መ- እ- ኣ-- ም-- ዝ---- መ- እ- ኣ-ሑ ም-ቢ ዝ-ጽ-? ------------------- መን እዩ ኣቕሑ ምግቢ ዝሓጽብ? 0
me---iy- ----iḥ- m----- -i-̣-t-’ibi? m--- i-- a------- m----- z----------- m-n- i-u a-̱-i-̣- m-g-b- z-h-a-s-i-i- ------------------------------------- meni iyu aḵ’iḥu migibī ziḥats’ibi?

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!