短语手册

zh 工作   »   fi Työskennellä / tehdä töitä

55[五十五]

工作

工作

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

选择您想要查看翻译的方式:   
中文(简体) 芬兰语 播放 更多
您 是 做 什么 工作 的 ? Mitä-te-t-e---ö-se-ne? Mitä teette työksenne? M-t- t-e-t- t-ö-s-n-e- ---------------------- Mitä teette työksenne? 0
我的 先生 是 医生 。 M-ehe-i-o- l-äkär-. Mieheni on lääkäri. M-e-e-i o- l-ä-ä-i- ------------------- Mieheni on lääkäri. 0
我 是 做半天班的 护士 。 Minä työ-ke-te--- ----aik-i--s-i-sa--aan-o-t--an-. Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. M-n- t-ö-k-n-e-e- o-a-a-k-i-e-t- s-i-a-n-o-t-j-n-. -------------------------------------------------- Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. 0
不久 我们 就要 拿 退休金 了 。 Pia- sa-----el-kettä. Pian saamme eläkettä. P-a- s-a-m- e-ä-e-t-. --------------------- Pian saamme eläkettä. 0
但 纳税 很 高 。 Mu--- v-r-t----- -o--e---. Mutta verot ovat korkeita. M-t-a v-r-t o-a- k-r-e-t-. -------------------------- Mutta verot ovat korkeita. 0
医疗保险 很 贵 。 J--s-i-asv-kuu--s--n-k---e-. Ja sairasvakuutus on korkea. J- s-i-a-v-k-u-u- o- k-r-e-. ---------------------------- Ja sairasvakuutus on korkea. 0
你 将来 想 从事 什么(职业) ? Mi--- sinä h-lu-t-josk-s -u--a? Miksi sinä haluat joskus tulla? M-k-i s-n- h-l-a- j-s-u- t-l-a- ------------------------------- Miksi sinä haluat joskus tulla? 0
我 想 当 工程师 。 H-l----tu------s-nö---k--. Haluan tulla insinööriksi. H-l-a- t-l-a i-s-n-ö-i-s-. -------------------------- Haluan tulla insinööriksi. 0
我 要 读 大学 。 Halu-n---is--lla--l---i---s-a. Haluan opiskella yliopistossa. H-l-a- o-i-k-l-a y-i-p-s-o-s-. ------------------------------ Haluan opiskella yliopistossa. 0
我 是 实习生 。 Ol-n har-o----li--. Olen harjoittelija. O-e- h-r-o-t-e-i-a- ------------------- Olen harjoittelija. 0
我 挣得 不多 。 E--t-e------lj-n. En tienaa paljon. E- t-e-a- p-l-o-. ----------------- En tienaa paljon. 0
我 在 国外 实习 。 M-----a-o- t---arj-i-telu --------l-. Minulla on työharjoittelu ulkomailla. M-n-l-a o- t-ö-a-j-i-t-l- u-k-m-i-l-. ------------------------------------- Minulla on työharjoittelu ulkomailla. 0
这是 我的 老板 。 Tu- o- po-o-i. Tuo on pomoni. T-o o- p-m-n-. -------------- Tuo on pomoni. 0
我的 同事们 很友好 。 Min---a o- m-kav-a --ök-verei-a. Minulla on mukavia työkavereita. M-n-l-a o- m-k-v-a t-ö-a-e-e-t-. -------------------------------- Minulla on mukavia työkavereita. 0
中午 我们 总是 一起 去 食堂 。 L-una--ik--n---y-me----a ---k-lass-. Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. L-u-a-a-k-a- k-y-m- a-n- r-o-a-a-s-. ------------------------------------ Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. 0
我 在 找工作 。 E-sin -yö--i---a. Etsin työpaikkaa. E-s-n t-ö-a-k-a-. ----------------- Etsin työpaikkaa. 0
我 失业 已经 一年 了 。 Ole- -ll-- -yöt---änä j-----d--. Olen ollut työttömänä jo vuoden. O-e- o-l-t t-ö-t-m-n- j- v-o-e-. -------------------------------- Olen ollut työttömänä jo vuoden. 0
这个 国家 有 太多 失业者 。 T-ss--m-ass- o- --i-n ----- t-ö--n--. Tässä maassa on liian monta työtöntä. T-s-ä m-a-s- o- l-i-n m-n-a t-ö-ö-t-. ------------------------------------- Tässä maassa on liian monta työtöntä. 0

记忆需要语言

大多数人都能记得自己第一天上学时的情形。 但是却再也想不起来在那之前所发生的事。 我们对自己周岁前所发生的事几乎没有任何印象。 这是为什么呢? 为什么我们不记得婴儿时的经历? 其原因在于我们的发展规律。 语言和记忆力大约在同一时间段开始发展。 为了记住什么,人类需要语言。 也就是说,人们必须对自己所经历过的事情提前拥有词汇。 科学家对孩子做了各种测试。 从中发现了有趣的现象。 一旦孩子开始学习说话,就会忘记之前发生的所有事情。 语言的起始也正是记忆的开端。 三周岁前的孩子会学习很多东西。 他们每天都在体验新事物。 他们在这个年龄阶段有许多重要经历。 尽管如此,这段记忆都会消失。 心理学家把这种现象定义为婴儿期遗忘。 只有被孩子命名了的事物才能在记忆中保留下来。 人类的自传体记忆保存着个体的个人经历。 它的作用就像是日记一样。 生命中每一件重要之事都会被记录于中。 因此,自传体记忆筑造了我们的自我认同感。 但是,自传体记忆的发展取决于母语学习。 我们只能通过语言才能激活我们的记忆。 当然,我们婴儿时期的体验并没有真正消失。 它们储存在我们大脑中的某个地方。 只是我们再也无法接触到它们了......真的很可惜,对吧?