Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   vi Muốn gì đó

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [Bảy mươi]

Muốn gì đó

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi vietnam Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Bạ- m--- h-- t---- l- k----? Bạn muốn hút thuốc lá không? 0
Haluatteko tanssia? Bạ- m--- n--- k----? Bạn muốn nhảy không? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Bạ- m--- đ- d-- k----? Bạn muốn đi dạo không? 0
Haluan polttaa. Tô- m--- h-- t---- l-. Tôi muốn hút thuốc lá. 0
Haluatko tupakan? Bạ- m--- m-- đ--- t---- k----? Bạn muốn một điếu thuốc không? 0
Hän (m.) haluaa tulta. An- ấ- m--- c- l--. Anh ấy muốn có lửa. 0
Haluaisin juoda jotakin. Tô- m--- u--- g- đ-. Tôi muốn uống gì đó. 0
Haluaisin syödä jotakin. Tô- m--- ă- g- đ-. Tôi muốn ăn gì đó. 0
Haluaisin levätä hieman. Tô- m--- n--- m-- l--. Tôi muốn nghỉ một lúc. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Tô- m--- h-- b-- v-- c-----. Tôi muốn hỏi bạn vài chuyện. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Tô- m--- n-- b-- v-- c-----. Tôi muốn nhờ bạn vài chuyện. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Tô- m--- m-- b-- đ-- c---. Tôi muốn mời bạn đến chơi. 0
Mitä haluatte? Xi- c-- b--- b-- m--- g-? Xin cho biết bạn muốn gì? 0
Haluatteko kahvia? Bạ- c- m--- m-- c-- / l- c- p-- k----? Bạn có muốn một cốc / ly cà phê không? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Ha- l- b-- m--- m-- l- t-- h--? Hay là bạn muốn một ly trà hơn? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Ch--- t-- m--- đ- v- n--. Chúng tôi muốn đi về nhà. 0
Haluatteko taksin? Cá- b-- m--- đ- t-- x- k----? Các bạn muốn đi tắc xi không? 0
He haluavat soittaa. Cá- b-- ấ- m--- g-- đ--- t----. Các bạn ấy muốn gọi điện thoại. 0

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.