Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   vi Mùa trong năm và thời tiết

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [Mười sáu]

Mùa trong năm và thời tiết

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi vietnam Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Đó-l---hững m-- -r-n---ă-: Đ- l- n---- m-- t---- n--- Đ- l- n-ữ-g m-a t-o-g n-m- -------------------------- Đó là những mùa trong năm: 0
kevät, kesä M-a -uâ-----a -ạ, M-- x---- m-- h-- M-a x-â-, m-a h-, ----------------- Mùa xuân, mùa hạ, 0
syksy ja talvi. M-----u -à-mù- --ng. M-- t-- v- m-- đ---- M-a t-u v- m-a đ-n-. -------------------- Mùa thu và mùa đông. 0
Kesä on kuuma. Mù---è--ón-. M-- h- n---- M-a h- n-n-. ------------ Mùa hè nóng. 0
Kesällä paistaa aurinko. M-- ---t-ời -ắn-. M-- h- t--- n---- M-a h- t-ờ- n-n-. ----------------- Mùa hè trời nắng. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. C--n- tô- -hích-đ--dạo -ào-mùa -è. C---- t-- t---- đ- d-- v-- m-- h-- C-ú-g t-i t-í-h đ- d-o v-o m-a h-. ---------------------------------- Chúng tôi thích đi dạo vào mùa hè. 0
Talvi on kylmä. Mùa---ng --nh. M-- đ--- l---- M-a đ-n- l-n-. -------------- Mùa đông lạnh. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. M-a--ôn- --yết rơi-h-y-t-ời m--. M-- đ--- t---- r-- h-- t--- m--- M-a đ-n- t-y-t r-i h-y t-ờ- m-a- -------------------------------- Mùa đông tuyết rơi hay trời mưa. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. C-ún- --i---í-h-- t---g n-à vào mùa---ng. C---- t-- t---- ở t---- n-- v-- m-- đ---- C-ú-g t-i t-í-h ở t-o-g n-à v-o m-a đ-n-. ----------------------------------------- Chúng tôi thích ở trong nhà vào mùa đông. 0
On kylmä. T-ời lạn-. T--- l---- T-ờ- l-n-. ---------- Trời lạnh. 0
Sataa. Tr-i----. T--- m--- T-ờ- m-a- --------- Trời mưa. 0
On tuulista. Tr-i g--. T--- g--- T-ờ- g-ó- --------- Trời gió. 0
On lämmintä. T-ờ--ấ-. T--- ấ-- T-ờ- ấ-. -------- Trời ấm. 0
On aurinkoista. Tr-- -ắ-g. T--- n---- T-ờ- n-n-. ---------- Trời nắng. 0
On kirkasta. Tr-- đ-p. T--- đ--- T-ờ- đ-p- --------- Trời đẹp. 0
Millainen sää on tänään? H-- nay--hời --ết r- s--? H-- n-- t--- t--- r- s--- H-m n-y t-ờ- t-ế- r- s-o- ------------------------- Hôm nay thời tiết ra sao? 0
Tänään on kylmä. Hô--nay-t-ờ- --n-. H-- n-- t--- l---- H-m n-y t-ờ- l-n-. ------------------ Hôm nay trời lạnh. 0
Tänään on lämmin. H-m -ay trời-ấ-. H-- n-- t--- ấ-- H-m n-y t-ờ- ấ-. ---------------- Hôm nay trời ấm. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!