Lauseita

fi Ravintolassa 3   »   no På restaurant 3

31 [kolmekymmentäyksi]

Ravintolassa 3

Ravintolassa 3

31 [trettien]

På restaurant 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Haluaisin alkuruuan. Je----- -j--n- -a-en-f--re--. J-- v-- g----- h- e- f------- J-g v-l g-e-n- h- e- f-r-e-t- ----------------------------- Jeg vil gjerne ha en forrett. 0
Haluaisin salaatin. J-----l -j--ne -a e- s-l--. J-- v-- g----- h- e- s----- J-g v-l g-e-n- h- e- s-l-t- --------------------------- Jeg vil gjerne ha en salat. 0
Haluaisin keiton. Je---il--j--n---a--n-sup--. J-- v-- g----- h- e- s----- J-g v-l g-e-n- h- e- s-p-e- --------------------------- Jeg vil gjerne ha en suppe. 0
Haluaisin jälkiruuan. J-----l--j-rne -a d-s-e-t. J-- v-- g----- h- d------- J-g v-l g-e-n- h- d-s-e-t- -------------------------- Jeg vil gjerne ha dessert. 0
Haluaisin jäätelöä kermavaahdolla. J-g---- gj--ne-h--i- --d-kre---ø--. J-- v-- g----- h- i- m-- k--------- J-g v-l g-e-n- h- i- m-d k-e-f-ø-e- ----------------------------------- Jeg vil gjerne ha is med kremfløte. 0
Haluaisin hedelmiä tai juustoa. Jeg --l--j------a f--kt e--e--os-. J-- v-- g----- h- f---- e---- o--- J-g v-l g-e-n- h- f-u-t e-l-r o-t- ---------------------------------- Jeg vil gjerne ha frukt eller ost. 0
Haluaisimme syödä aamiaisen. V- v-l--j-r-e ------f--k--t. V- v-- g----- s---- f------- V- v-l g-e-n- s-i-e f-o-o-t- ---------------------------- Vi vil gjerne spise frokost. 0
Haluaisimme syödä päivällisen. Vi--il----rne --i-- -id-a-. V- v-- g----- s---- m------ V- v-l g-e-n- s-i-e m-d-a-. --------------------------- Vi vil gjerne spise middag. 0
Haluaisimme syödä illallisen. V- --l -je--e -p-s- ---ld-mat. V- v-- g----- s---- k--------- V- v-l g-e-n- s-i-e k-e-d-m-t- ------------------------------ Vi vil gjerne spise kveldsmat. 0
Mitä haluaisitte syödä aamiaiseksi? Hva---------- å h- --l--ro-o-t? H-- ø----- d- å h- t-- f------- H-a ø-s-e- d- å h- t-l f-o-o-t- ------------------------------- Hva ønsker du å ha til frokost? 0
Sämpylää hillolla ja hunajalla? Run----k-e- -e--syltetøy-o-----n---? R---------- m-- s------- o- h------- R-n-s-y-k-r m-d s-l-e-ø- o- h-n-i-g- ------------------------------------ Rundstykker med syltetøy og honning? 0
Paahtoleipää makkaralla ja juustolla? T---t med-p-ls- og-o-t? T---- m-- p---- o- o--- T-a-t m-d p-l-e o- o-t- ----------------------- Toast med pølse og ost? 0
Keitetyn kananmunan? E- -o-t --g? E- k--- e--- E- k-k- e-g- ------------ Et kokt egg? 0
Paistetun kananmunan? E- -p-i----? E- s-------- E- s-e-l-g-? ------------ Et speilegg? 0
Munakkaan? En -m-let-? E- o------- E- o-e-e-t- ----------- En omelett? 0
Haluaisin vielä yhden jugurtin, kiitos. Kan------å -n j-gurt? K-- j-- f- e- j------ K-n j-g f- e- j-g-r-? --------------------- Kan jeg få en jogurt? 0
Haluaisin vielä suolaa ja pippuria, kiitos. Ka--je- f--sal---- -ep--r? K-- j-- f- s--- o- p------ K-n j-g f- s-l- o- p-p-e-? -------------------------- Kan jeg få salt og pepper? 0
Haluaisin vielä lasin vettä, kiitos. Ka- --- -å e- --a-- v---? K-- j-- f- e- g---- v---- K-n j-g f- e- g-a-s v-n-? ------------------------- Kan jeg få et glass vann? 0

Menestyksellistä puhumista voi oppia!

Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…