Lauseita

fi Posessiivipronominit 2   »   no Possessiver 2

67 [kuusikymmentäseitsemän]

Posessiivipronominit 2

Posessiivipronominit 2

67 [sekstisju]

Possessiver 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
silmälasit b------e brillene b-i-l-n- -------- brillene 0
Hän unohti silmälasinsa. Han -ar -lemt---i-lene -i-e. Han har glemt brillene sine. H-n h-r g-e-t b-i-l-n- s-n-. ---------------------------- Han har glemt brillene sine. 0
Missä ovat hänen lasinsa? H-o- -ar--a- -ri--ene-s--e---? Hvor har han brillene sine da? H-o- h-r h-n b-i-l-n- s-n- d-? ------------------------------ Hvor har han brillene sine da? 0
kello kl-k-a klokka k-o-k- ------ klokka 0
Hänen kellonsa on rikki. K--kk- h-ns er ---la-t. Klokka hans er ødelagt. K-o-k- h-n- e- ø-e-a-t- ----------------------- Klokka hans er ødelagt. 0
Kello roikkuu seinällä. Klok-a------r----vegge-. Klokka henger på veggen. K-o-k- h-n-e- p- v-g-e-. ------------------------ Klokka henger på veggen. 0
passi pa--et passet p-s-e- ------ passet 0
Hän on hävittänyt passinsa. H-n--a--mi-te--p-s-et sitt. Han har mistet passet sitt. H-n h-r m-s-e- p-s-e- s-t-. --------------------------- Han har mistet passet sitt. 0
Missä on hänen passinsa? H-o--h-r ha--p-s--- s-tt--a? Hvor har han passet sitt da? H-o- h-r h-n p-s-e- s-t- d-? ---------------------------- Hvor har han passet sitt da? 0
hän – hänen d- ---eres de – deres d- – d-r-s ---------- de – deres 0
Lapset eivät löydä vanhempiaan. B--na-kan i--- -i-n---o--ld---- -i--. Barna kan ikke finne foreldrene sine. B-r-a k-n i-k- f-n-e f-r-l-r-n- s-n-. ------------------------------------- Barna kan ikke finne foreldrene sine. 0
Mutta tuolta vanhemmat tulevatkin! M------ er j- -o-eldren--d-re-! Men der er jo foreldrene deres! M-n d-r e- j- f-r-l-r-n- d-r-s- ------------------------------- Men der er jo foreldrene deres! 0
te – teidän (teitittelymuoto) De-- -- --De-e--/ din De / du – Deres / din D- / d- – D-r-s / d-n --------------------- De / du – Deres / din 0
Millainen teidän matkanne oli, herra Müller? H-----n---- -u-e- -in? Hvordan var turen din? H-o-d-n v-r t-r-n d-n- ---------------------- Hvordan var turen din? 0
Missä vaimonne on, herra Müller? Hvo- -- ----ko--? Hvor er din kone? H-o- e- d-n k-n-? ----------------- Hvor er din kone? 0
te – teidän (teitittelymuoto) De-/ -u –-Deres /-din De / du – Deres / din D- / d- – D-r-s / d-n --------------------- De / du – Deres / din 0
Millainen matkanne oli, rouva Schmidt? H-o---- v-- t-------n? Hvordan var turen din? H-o-d-n v-r t-r-n d-n- ---------------------- Hvordan var turen din? 0
Missä miehenne on, rouva Schmidt? H--- e-----ne--d-n--f-u---idt? Hvor er mannen din, fru Smidt? H-o- e- m-n-e- d-n- f-u S-i-t- ------------------------------ Hvor er mannen din, fru Smidt? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!