Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   no ville noe 1

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sytti]

ville noe 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Haluatteko polttaa? V-- -u røy--? Vil du røyke? V-l d- r-y-e- ------------- Vil du røyke? 0
Haluatteko tanssia? V-l -- ---s-? Vil du danse? V-l d- d-n-e- ------------- Vil du danse? 0
Haluatteko mennä kävelylle? V-- -u-gå--n---r? Vil du gå en tur? V-l d- g- e- t-r- ----------------- Vil du gå en tur? 0
Haluan polttaa. J-g-vi- g----e---yke. Jeg vil gjerne røyke. J-g v-l g-e-n- r-y-e- --------------------- Jeg vil gjerne røyke. 0
Haluatko tupakan? V-l--u h- -n ---a-e-t? Vil du ha en sigarett? V-l d- h- e- s-g-r-t-? ---------------------- Vil du ha en sigarett? 0
Hän (m.) haluaa tulta. Ha--vi---a -y-. Han vil ha fyr. H-n v-l h- f-r- --------------- Han vil ha fyr. 0
Haluaisin juoda jotakin. J-----l g-ern---a--oe å d--kk-. Jeg vil gjerne ha noe å drikke. J-g v-l g-e-n- h- n-e å d-i-k-. ------------------------------- Jeg vil gjerne ha noe å drikke. 0
Haluaisin syödä jotakin. J-g-v----jern--s-is-----. Jeg vil gjerne spise noe. J-g v-l g-e-n- s-i-e n-e- ------------------------- Jeg vil gjerne spise noe. 0
Haluaisin levätä hieman. J----il-gjerne hv-le l-t-. Jeg vil gjerne hvile litt. J-g v-l g-e-n- h-i-e l-t-. -------------------------- Jeg vil gjerne hvile litt. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Jeg -i- -jer---s-ø--e de- no-. Jeg vil gjerne spørre deg noe. J-g v-l g-e-n- s-ø-r- d-g n-e- ------------------------------ Jeg vil gjerne spørre deg noe. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Je---i----e--e-b- de- -----e. Jeg vil gjerne be deg om noe. J-g v-l g-e-n- b- d-g o- n-e- ----------------------------- Jeg vil gjerne be deg om noe. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. J-g-v-----erne---vit-r----- ----oe. Jeg vil gjerne invitere deg på noe. J-g v-l g-e-n- i-v-t-r- d-g p- n-e- ----------------------------------- Jeg vil gjerne invitere deg på noe. 0
Mitä haluatte? Hv- v-- du -a? Hva vil du ha? H-a v-l d- h-? -------------- Hva vil du ha? 0
Haluatteko kahvia? V----u ha--- -a---? Vil du ha en kaffe? V-l d- h- e- k-f-e- ------------------- Vil du ha en kaffe? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? E--er --l-d- h--l-r ha--n te? Eller vil du heller ha en te? E-l-r v-l d- h-l-e- h- e- t-? ----------------------------- Eller vil du heller ha en te? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Vi -i---je-n--------hj-m. Vi vil gjerne kjøre hjem. V- v-l g-e-n- k-ø-e h-e-. ------------------------- Vi vil gjerne kjøre hjem. 0
Haluatteko taksin? Vil-der- -a e- -rosj-? Vil dere ha en drosje? V-l d-r- h- e- d-o-j-? ---------------------- Vil dere ha en drosje? 0
He haluavat soittaa. D---il-g--r-----n--. De vil gjerne ringe. D- v-l g-e-n- r-n-e- -------------------- De vil gjerne ringe. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.