Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   no Jobbe

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [femtifem]

Jobbe

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Mitä teette työksenne? H-a-jobber ---e m--? H-- j----- d--- m--- H-a j-b-e- d-r- m-d- -------------------- Hva jobber dere med? 0
Mieheni on lääkäri. M-nne- mi- j-bber -----e--. M----- m-- j----- s-- l---- M-n-e- m-n j-b-e- s-m l-g-. --------------------------- Mannen min jobber som lege. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. J-----bb-r -----d-s-m-syk----i--. J-- j----- d----- s-- s---------- J-g j-b-e- d-l-i- s-m s-k-p-e-e-. --------------------------------- Jeg jobber deltid som sykepleier. 0
Pian saamme eläkettä. S-a---b-i------e-s--n--t. S---- b--- v- p---------- S-a-t b-i- v- p-n-j-n-r-. ------------------------- Snart blir vi pensjonert. 0
Mutta verot ovat korkeita. M-n -------- ---høy-. M-- s------- e- h---- M-n s-a-t-n- e- h-y-. --------------------- Men skattene er høye. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. Og -e-s-fo-s--ri-g-- ------. O- h---------------- e- d--- O- h-l-e-o-s-k-i-g-n e- d-r- ---------------------------- Og helseforsikringen er dyr. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Hv- --- du---st-t-----bl-? H-- h-- d- l--- t-- å b--- H-a h-r d- l-s- t-l å b-i- -------------------------- Hva har du lyst til å bli? 0
Haluan tulla insinööriksi. Jeg -il b-- in-e---r. J-- v-- b-- i-------- J-g v-l b-i i-g-n-ø-. --------------------- Jeg vil bli ingeniør. 0
Haluan opiskella yliopistossa. J---v-- -t-d-r--v-- un-ve--i--tet. J-- v-- s------ v-- u------------- J-g v-l s-u-e-e v-d u-i-e-s-t-t-t- ---------------------------------- Jeg vil studere ved universitetet. 0
Olen harjoittelija. Jeg e- -ra--ikan-. J-- e- p---------- J-g e- p-a-t-k-n-. ------------------ Jeg er praktikant. 0
En tienaa paljon. Jeg -j-n----kk- -y-. J-- t----- i--- m--- J-g t-e-e- i-k- m-e- -------------------- Jeg tjener ikke mye. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Je- -ar ----sis i u-l-n-et. J-- t-- p------ i u-------- J-g t-r p-a-s-s i u-l-n-e-. --------------------------- Jeg tar praksis i utlandet. 0
Tuo on pomoni. D-t -- -j--en--in. D-- e- s----- m--- D-t e- s-e-e- m-n- ------------------ Det er sjefen min. 0
Minulla on mukavia työkavereita. J-- h----yg--li-- ko---gae-. J-- h-- h-------- k--------- J-g h-r h-g-e-i-e k-l-e-a-r- ---------------------------- Jeg har hyggelige kollegaer. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Vi -----r -u--- - ka-t-n-. V- s----- l---- i k------- V- s-i-e- l-n-j i k-n-i-a- -------------------------- Vi spiser lunsj i kantina. 0
Etsin työpaikkaa. Je---ø----jo--. J-- s---- j---- J-g s-k-r j-b-. --------------- Jeg søker jobb. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Jeg--ar-v--- -rb-i-s---i--- e-t-år. J-- h-- v--- a----------- i e-- å-- J-g h-r v-r- a-b-i-s-e-i- i e-t å-. ----------------------------------- Jeg har vært arbeidsledig i ett år. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. H-- i-l---e--er---- f-r---ng----bei-----ige. H-- i l----- e- d-- f-- m---- a------------- H-r i l-n-e- e- d-t f-r m-n-e a-b-i-s-e-i-e- -------------------------------------------- Her i landet er det for mange arbeidsledige. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?