Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   no Fortid 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [åttien]

Fortid 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
kirjoittaa s-r-ve s----- s-r-v- ------ skrive 0
Hän kirjoitti kirjeen. H-n -kr----t br--. H-- s---- e- b---- H-n s-r-v e- b-e-. ------------------ Han skrev et brev. 0
Ja hän kirjoitti kortin. Og--u- -k-ev -t--or-. O- h-- s---- e- k---- O- h-n s-r-v e- k-r-. --------------------- Og hun skrev et kort. 0
lukea l--e l--- l-s- ---- lese 0
Hän luki lehteä. J-g --st--et-maga--n. J-- l---- e- m------- J-g l-s-e e- m-g-s-n- --------------------- Jeg leste et magasin. 0
Ja hän luki kirjan. Og--un-le-t- e--bok. O- h-- l---- e- b--- O- h-n l-s-e e- b-k- -------------------- Og hun leste ei bok. 0
ottaa -a t- t- -- ta 0
Hän otti tupakan. H-n t-k-en ---a----. H-- t-- e- s-------- H-n t-k e- s-g-r-t-. -------------------- Han tok en sigarett. 0
Hän otti palan suklaata. Hun t-- -t----kk--sjok-l--e. H-- t-- e- s----- s--------- H-n t-k e- s-y-k- s-o-o-a-e- ---------------------------- Hun tok et stykke sjokolade. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. H-n -------o--m---hu-------ro--s-. H-- v-- u---- m-- h-- v-- t------- H-n v-r u-r-, m-n h-n v-r t-o-a-t- ---------------------------------- Han var utro, men hun var trofast. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Ha- va--lat--m---hu- --r fl----g. H-- v-- l--- m-- h-- v-- f------- H-n v-r l-t- m-n h-n v-r f-i-t-g- --------------------------------- Han var lat, men hun var flittig. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. H---va- -att--- -en-hu- v-- -ik. H-- v-- f------ m-- h-- v-- r--- H-n v-r f-t-i-, m-n h-n v-r r-k- -------------------------------- Han var fattig, men hun var rik. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Han-hadde -n-en-pe-g----men -je--. H-- h---- i---- p------ m-- g----- H-n h-d-e i-g-n p-n-e-, m-n g-e-d- ---------------------------------- Han hadde ingen penger, men gjeld. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Han ha-de-i--e fl--s- me--u-l-ks. H-- h---- i--- f----- m-- u------ H-n h-d-e i-k- f-a-s- m-n u-l-k-. --------------------------------- Han hadde ikke flaks, men uflaks. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Ha----kt-- ---e--m-n -an -i----t-s. H-- l----- i---- m-- h-- m--------- H-n l-k-e- i-k-, m-n h-n m-s-y-t-s- ----------------------------------- Han lyktes ikke, men han mislyktes. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. H---var-ik-e-for--yd- men m-sf-r---d. H-- v-- i--- f------- m-- m---------- H-n v-r i-k- f-r-ø-d- m-n m-s-o-n-y-. ------------------------------------- Han var ikke fornøyd, men misfornøyd. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. H-n v-r-ik-e --kk----, -e- -lyk-----. H-- v-- i--- l-------- m-- u--------- H-n v-r i-k- l-k-e-i-, m-n u-y-k-l-g- ------------------------------------- Han var ikke lykkelig, men ulykkelig. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Han va- ------y-pa---k- --n -sy---t-s-. H-- v-- i--- s--------- m-- u---------- H-n v-r i-k- s-m-a-i-k- m-n u-y-p-t-s-. --------------------------------------- Han var ikke sympatisk, men usympatisk. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…