Lauseita

fi Ravintolassa 3   »   it Al ristorante 3

31 [kolmekymmentäyksi]

Ravintolassa 3

Ravintolassa 3

31 [trentuno]

Al ristorante 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi italia Toista Lisää
Haluaisin alkuruuan. Vo-r-- -n--ntipa--o. V----- u- a--------- V-r-e- u- a-t-p-s-o- -------------------- Vorrei un antipasto. 0
Haluaisin salaatin. Vorr---u------la--. V----- u----------- V-r-e- u-’-n-a-a-a- ------------------- Vorrei un’insalata. 0
Haluaisin keiton. Vorre---n- -i---tra. V----- u-- m-------- V-r-e- u-a m-n-s-r-. -------------------- Vorrei una minestra. 0
Haluaisin jälkiruuan. Vor-ei--- de-----. V----- u- d------- V-r-e- u- d-s-e-t- ------------------ Vorrei un dessert. 0
Haluaisin jäätelöä kermavaahdolla. V-rr-- u- -e----------an-a. V----- u- g----- c-- p----- V-r-e- u- g-l-t- c-n p-n-a- --------------------------- Vorrei un gelato con panna. 0
Haluaisin hedelmiä tai juustoa. Vor--i -ell--f--t-- o d---fo--ag--o. V----- d---- f----- o d-- f--------- V-r-e- d-l-a f-u-t- o d-l f-r-a-g-o- ------------------------------------ Vorrei della frutta o del formaggio. 0
Haluaisimme syödä aamiaisen. V--lia---fa-e--olaz----. V------- f--- c--------- V-g-i-m- f-r- c-l-z-o-e- ------------------------ Vogliamo fare colazione. 0
Haluaisimme syödä päivällisen. V-gl-a-- -ran-ar-. V------- p-------- V-g-i-m- p-a-z-r-. ------------------ Vogliamo pranzare. 0
Haluaisimme syödä illallisen. Vo-l--mo ce---e. V------- c------ V-g-i-m- c-n-r-. ---------------- Vogliamo cenare. 0
Mitä haluaisitte syödä aamiaiseksi? Che -o-a ---et- --c--a-ione? C-- c--- v----- a c--------- C-e c-s- v-l-t- a c-l-z-o-e- ---------------------------- Che cosa volete a colazione? 0
Sämpylää hillolla ja hunajalla? P---n- co- ma-me----a-- mi-le? P----- c-- m--------- e m----- P-n-n- c-n m-r-e-l-t- e m-e-e- ------------------------------ Panini con marmellata e miele? 0
Paahtoleipää makkaralla ja juustolla? T--st co--s--um--e--ormagg--? T---- c-- s----- e f--------- T-a-t c-n s-l-m- e f-r-a-g-o- ----------------------------- Toast con salumi e formaggio? 0
Keitetyn kananmunan? U--u-v- sodo? U- u--- s---- U- u-v- s-d-? ------------- Un uovo sodo? 0
Paistetun kananmunan? Un --vo ---’o--h---di bue? U- u--- a--------- d- b--- U- u-v- a-l-o-c-i- d- b-e- -------------------------- Un uovo all’occhio di bue? 0
Munakkaan? Un--------t-? U-- f-------- U-a f-i-t-t-? ------------- Una frittata? 0
Haluaisin vielä yhden jugurtin, kiitos. A-c-ra-----y-g-r---pe- -av-re. A----- u-- y------ p-- f------ A-c-r- u-o y-g-r-, p-r f-v-r-. ------------------------------ Ancora uno yogurt, per favore. 0
Haluaisin vielä suolaa ja pippuria, kiitos. A---r- s-------e-e, --r f-vo-e. A----- s--- e p---- p-- f------ A-c-r- s-l- e p-p-, p-r f-v-r-. ------------------------------- Ancora sale e pepe, per favore. 0
Haluaisin vielä lasin vettä, kiitos. An--r-----bi---i--- d’-cqu-- per -a-o--. A----- u- b-------- d------- p-- f------ A-c-r- u- b-c-h-e-e d-a-q-a- p-r f-v-r-. ---------------------------------------- Ancora un bicchiere d’acqua, per favore. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Menestyksellistä puhumista voi oppia!

Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…