Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   no Ordenstall

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [sekstien]

Ordenstall

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. D-n f-r-te mån--en--r-j-n-ar. D-- f----- m------ e- j------ D-n f-r-t- m-n-d-n e- j-n-a-. ----------------------------- Den første måneden er januar. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. D-n-a--r----neden-er -eb-uar. D-- a---- m------ e- f------- D-n a-d-e m-n-d-n e- f-b-u-r- ----------------------------- Den andre måneden er februar. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. Den-t-ed-e-------n-er m--s. D-- t----- m------ e- m---- D-n t-e-j- m-n-d-n e- m-r-. --------------------------- Den tredje måneden er mars. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. D-n-fjerd--må-e--n e--ap-il. D-- f----- m------ e- a----- D-n f-e-d- m-n-d-n e- a-r-l- ---------------------------- Den fjerde måneden er april. 0
Viides kuukausi on toukokuu. Den--e--e m---de- -- --i. D-- f---- m------ e- m--- D-n f-m-e m-n-d-n e- m-i- ------------------------- Den femte måneden er mai. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. D---sjette---ne-e- er j---. D-- s----- m------ e- j---- D-n s-e-t- m-n-d-n e- j-n-. --------------------------- Den sjette måneden er juni. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Seks --ne-e- -r -- hal-t--r. S--- m------ e- e- h---- å-- S-k- m-n-d-r e- e- h-l-t å-. ---------------------------- Seks måneder er et halvt år. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, J--u-r- --bru----m---, J------ f------- m---- J-n-a-, f-b-u-r- m-r-, ---------------------- Januar, februar, mars, 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. a-r-l- --i -g--un-. a----- m-- o- j---- a-r-l- m-i o- j-n-. ------------------- april, mai og juni. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. Den----ende----e----e- -u-i. D-- s------ m------ e- j---- D-n s-v-n-e m-n-d-n e- j-l-. ---------------------------- Den syvende måneden er juli. 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. De- -tte-de---ne--- e- a---st. D-- å------ m------ e- a------ D-n å-t-n-e m-n-d-n e- a-g-s-. ------------------------------ Den åttende måneden er august. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. De- n---d- --ned-n----s-pt-m-e-. D-- n----- m------ e- s--------- D-n n-e-d- m-n-d-n e- s-p-e-b-r- -------------------------------- Den niende måneden er september. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. De--t-ende--å-ede-----ok-o---. D-- t----- m------ e- o------- D-n t-e-d- m-n-d-n e- o-t-b-r- ------------------------------ Den tiende måneden er oktober. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. D-n ellev-e---n-den--r--ov-----. D-- e------ m------ e- n-------- D-n e-l-v-e m-n-d-n e- n-v-m-e-. -------------------------------- Den ellevte måneden er november. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. Den--o-vte -å-ed-n--r -esem-e-. D-- t----- m------ e- d-------- D-n t-l-t- m-n-d-n e- d-s-m-e-. ------------------------------- Den tolvte måneden er desember. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. Tol- mån-d-- -r e-- --. T--- m------ e- e-- å-- T-l- m-n-d-r e- e-t å-. ----------------------- Tolv måneder er ett år. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, J-l-, --g---- --pt-mber, J---- a------ s--------- J-l-, a-g-s-, s-p-e-b-r- ------------------------ Juli, august, september, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. o--ober, nov----- -g desem-er. o------- n------- o- d-------- o-t-b-r- n-v-m-e- o- d-s-m-e-. ------------------------------ oktober, november og desember. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…