Lauseita

fi Ravintolassa 3   »   kk At the restaurant 3

31 [kolmekymmentäyksi]

Ravintolassa 3

Ravintolassa 3

31 [отыз бір]

31 [otız bir]

At the restaurant 3

[Meyramxanada 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
Haluaisin alkuruuan. М---н--і---іск-ба-ар ----а. М---- б-- т--------- б----- М-ғ-н б-р т-с-е-а-а- б-л-а- --------------------------- Маған бір тіскебасар болса. 0
Ma----b---t-skebasar -o--a. M---- b-- t--------- b----- M-ğ-n b-r t-s-e-a-a- b-l-a- --------------------------- Mağan bir tiskebasar bolsa.
Haluaisin salaatin. М---н-------ла- б----. М---- б-- с---- б----- М-ғ-н б-р с-л-т б-л-а- ---------------------- Маған бір салат болса. 0
M-ğ-n--ir --la- b---a. M---- b-- s---- b----- M-ğ-n b-r s-l-t b-l-a- ---------------------- Mağan bir salat bolsa.
Haluaisin keiton. Мағ-н-----көж- бол-а. М---- б-- к--- б----- М-ғ-н б-р к-ж- б-л-а- --------------------- Маған бір көже болса. 0
M--an b-r-köje---l-a. M---- b-- k--- b----- M-ğ-n b-r k-j- b-l-a- --------------------- Mağan bir köje bolsa.
Haluaisin jälkiruuan. М-ғ---бі- -есе-- -----. М---- б-- д----- б----- М-ғ-н б-р д-с-р- б-л-а- ----------------------- Маған бір десерт болса. 0
M---- -ir-deser--b-l-a. M---- b-- d----- b----- M-ğ-n b-r d-s-r- b-l-a- ----------------------- Mağan bir desert bolsa.
Haluaisin jäätelöä kermavaahdolla. Ма-----ілегей----б---ұ--ақ----са. М---- к--------- б-------- б----- М-ғ-н к-л-г-й-е- б-л-ұ-д-қ б-л-а- --------------------------------- Маған кілегеймен балмұздақ болса. 0
M---n ---ege-me--ba-----a- b--s-. M---- k--------- b-------- b----- M-ğ-n k-l-g-y-e- b-l-u-d-q b-l-a- --------------------------------- Mağan kilegeymen balmuzdaq bolsa.
Haluaisin hedelmiä tai juustoa. Маға---е-і-----ірімшік бо-с-. М---- ж---- н- і------ б----- М-ғ-н ж-м-с н- і-і-ш-к б-л-а- ----------------------------- Маған жеміс не ірімшік болса. 0
M-ğa---e-is-n- --i-şik-bolsa. M---- j---- n- i------ b----- M-ğ-n j-m-s n- i-i-ş-k b-l-a- ----------------------------- Mağan jemis ne irimşik bolsa.
Haluaisimme syödä aamiaisen. Біз-т---ы ас-іш----деп е---. Б-- т---- а- і---- д-- е---- Б-з т-ң-ы а- і-с-к д-п е-і-. ---------------------------- Біз таңғы ас ішсек деп едік. 0
Bi- tañğ--as işsek d-p ed-k. B-- t---- a- i---- d-- e---- B-z t-ñ-ı a- i-s-k d-p e-i-. ---------------------------- Biz tañğı as işsek dep edik.
Haluaisimme syödä päivällisen. Б-з-түс----с-і--е------е-і-. Б-- т---- а- і---- д-- е---- Б-з т-с-і а- і-с-к д-п е-і-. ---------------------------- Біз түскі ас ішсек деп едік. 0
Bi- -ü--i -- --s-- -e--e-ik. B-- t---- a- i---- d-- e---- B-z t-s-i a- i-s-k d-p e-i-. ---------------------------- Biz tüski as işsek dep edik.
Haluaisimme syödä illallisen. Бі- -ешк- ----шсе- --- -ді-. Б-- к---- а- і---- д-- е---- Б-з к-ш-і а- і-с-к д-п е-і-. ---------------------------- Біз кешкі ас ішсек деп едік. 0
B-z keşki-as----e- de- e--k. B-- k---- a- i---- d-- e---- B-z k-ş-i a- i-s-k d-p e-i-. ---------------------------- Biz keşki as işsek dep edik.
Mitä haluaisitte syödä aamiaiseksi? Та-ғ- ас---н----------? Т---- а--- н- қ-------- Т-ң-ы а-қ- н- қ-л-й-ы-? ----------------------- Таңғы асқа не қалайсыз? 0
Ta-ğ- asq--ne---la--ı-? T---- a--- n- q-------- T-ñ-ı a-q- n- q-l-y-ı-? ----------------------- Tañğı asqa ne qalaysız?
Sämpylää hillolla ja hunajalla? Д--- -ен-б----осыл-а---оқ-- п-? Д--- м-- б-- қ------- т---- п-- Д-е- м-н б-л қ-с-л-а- т-қ-ш п-? ------------------------------- Джем мен бал қосылған тоқаш па? 0
Dje- m-- -a- ------a----qaş--a? D--- m-- b-- q------- t---- p-- D-e- m-n b-l q-s-l-a- t-q-ş p-? ------------------------------- Djem men bal qosılğan toqaş pa?
Paahtoleipää makkaralla ja juustolla? Ш-ж-қ п-н ----ш-----сы------о-- п-? Ш---- п-- і------ қ------- т--- п-- Ш-ж-қ п-н і-і-ш-к қ-с-л-а- т-с- п-? ----------------------------------- Шұжық пен ірімшік қосылған тост па? 0
Ş---q pe---rim--- -o--l-a- -os- pa? Ş---- p-- i------ q------- t--- p-- Ş-j-q p-n i-i-ş-k q-s-l-a- t-s- p-? ----------------------------------- Şujıq pen irimşik qosılğan tost pa?
Keitetyn kananmunan? Пі---ілген-ж-мыртқ- -а? П--------- ж------- м-- П-с-р-л-е- ж-м-р-қ- м-? ----------------------- Пісірілген жұмыртқа ма? 0
P-sir-lgen-j-m-r--- --? P--------- j------- m-- P-s-r-l-e- j-m-r-q- m-? ----------------------- Pisirilgen jumırtqa ma?
Paistetun kananmunan? Қ-ы-ы-ғ-н-ж-мы--қа-м-? Қ-------- ж------- м-- Қ-ы-ы-ғ-н ж-м-р-қ- м-? ---------------------- Қуырылған жұмыртқа ма? 0
Qwı-ıl--n j----t-- ma? Q-------- j------- m-- Q-ı-ı-ğ-n j-m-r-q- m-? ---------------------- Qwırılğan jumırtqa ma?
Munakkaan? О-ле---е? О---- п-- О-л-т п-? --------- Омлет пе? 0
O--e----? O---- p-- O-l-t p-? --------- Omlet pe?
Haluaisin vielä yhden jugurtin, kiitos. Т-ғы--і--йог-р- б-рі--з-і. Т--- б-- й----- б--------- Т-ғ- б-р й-г-р- б-р-ң-з-і- -------------------------- Тағы бір йогурт беріңізші. 0
T--- --r----w-t--e---iz--. T--- b-- y----- b--------- T-ğ- b-r y-g-r- b-r-ñ-z-i- -------------------------- Tağı bir yogwrt beriñizşi.
Haluaisin vielä suolaa ja pippuria, kiitos. Т-- --н--ұр---т---ер-к. Т-- б-- б---- т- к----- Т-з б-н б-р-ш т- к-р-к- ----------------------- Тұз бен бұрыш та керек. 0
T---b-n bur-ş----k--e-. T-- b-- b---- t- k----- T-z b-n b-r-ş t- k-r-k- ----------------------- Tuz ben burış ta kerek.
Haluaisin vielä lasin vettä, kiitos. Та-- бір--та--- -----ріңіз--. Т--- б-- с----- с- б--------- Т-ғ- б-р с-а-а- с- б-р-ң-з-і- ----------------------------- Тағы бір стақан су беріңізші. 0
Tağ----r sta-a---w--eriñi---. T--- b-- s----- s- b--------- T-ğ- b-r s-a-a- s- b-r-ñ-z-i- ----------------------------- Tağı bir staqan sw beriñizşi.

Menestyksellistä puhumista voi oppia!

Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…