Lauseita

fi Ravintolassa 3   »   af In die restaurant 3

31 [kolmekymmentäyksi]

Ravintolassa 3

Ravintolassa 3

31 [een en dertig]

In die restaurant 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Haluaisin alkuruuan. Ek-wi-----a- -- v-o--ereg -ê. E- w-- g---- ’- v-------- h-- E- w-l g-a-g ’- v-o-g-r-g h-. ----------------------------- Ek wil graag ’n voorgereg hê. 0
Haluaisin salaatin. E--w-l gra---’n -la-- --. E- w-- g---- ’- s---- h-- E- w-l g-a-g ’- s-a-i h-. ------------------------- Ek wil graag ’n slaai hê. 0
Haluaisin keiton. Ek -i----a----o- -ê. E- w-- g---- s-- h-- E- w-l g-a-g s-p h-. -------------------- Ek wil graag sop hê. 0
Haluaisin jälkiruuan. E---i---raag n----eg h-. E- w-- g---- n------ h-- E- w-l g-a-g n-g-r-g h-. ------------------------ Ek wil graag nagereg hê. 0
Haluaisin jäätelöä kermavaahdolla. Ek-w----r--g r----s-me- -oo- h-. E- w-- g---- r----- m-- r--- h-- E- w-l g-a-g r-o-y- m-t r-o- h-. -------------------------------- Ek wil graag roomys met room hê. 0
Haluaisin hedelmiä tai juustoa. E--w---g--ag -r-g-e of k--s--ê. E- w-- g---- v----- o- k--- h-- E- w-l g-a-g v-u-t- o- k-a- h-. ------------------------------- Ek wil graag vrugte of kaas hê. 0
Haluaisimme syödä aamiaisen. Ons --l --aag--n-b-t-hê. O-- w-- g---- o----- h-- O-s w-l g-a-g o-t-y- h-. ------------------------ Ons wil graag ontbyt hê. 0
Haluaisimme syödä päivällisen. On- wil gr-a- m-d-ag----hê. O-- w-- g---- m-------- h-- O-s w-l g-a-g m-d-a-e-e h-. --------------------------- Ons wil graag middagete hê. 0
Haluaisimme syödä illallisen. O-s --- gra-g---ndet--hê. O-- w-- g---- a------ h-- O-s w-l g-a-g a-n-e-e h-. ------------------------- Ons wil graag aandete hê. 0
Mitä haluaisitte syödä aamiaiseksi? Wa----- - -----n-b-t---? W-- w-- u v-- o----- h-- W-t w-l u v-r o-t-y- h-? ------------------------ Wat wil u vir ontbyt hê? 0
Sämpylää hillolla ja hunajalla? B-o--rol--tjies-m-- kon-------he----g? B-------------- m-- k----- e- h------- B-o-d-o-l-t-i-s m-t k-n-y- e- h-u-i-g- -------------------------------------- Broodrolletjies met konfyt en heuning? 0
Paahtoleipää makkaralla ja juustolla? Ro--ter-ro-- -e--wo-s--n --a-? R----------- m-- w--- e- k---- R-o-t-r-r-o- m-t w-r- e- k-a-? ------------------------------ Roosterbrood met wors en kaas? 0
Keitetyn kananmunan? ’- --k--k-e--ie-? ’- G------- e---- ’- G-k-o-t- e-e-? ----------------- ’n Gekookte eier? 0
Paistetun kananmunan? ’n Geb-kt- ei--? ’- G------ e---- ’- G-b-k-e e-e-? ---------------- ’n Gebakte eier? 0
Munakkaan? ’- --e---? ’- O------ ’- O-e-e-? ---------- ’n Omelet? 0
Haluaisin vielä yhden jugurtin, kiitos. Nog-’n jog-r---as----ie-. N-- ’- j------ a--------- N-g ’- j-g-r-, a-s-b-i-f- ------------------------- Nog ’n jogurt, asseblief. 0
Haluaisin vielä suolaa ja pippuria, kiitos. No--s--t--n ----r- asse-l---. N-- s--- e- p----- a--------- N-g s-u- e- p-p-r- a-s-b-i-f- ----------------------------- Nog sout en peper, asseblief. 0
Haluaisin vielä lasin vettä, kiitos. No---n glas w---r, a--eb-ie-. N-- ’- g--- w----- a--------- N-g ’- g-a- w-t-r- a-s-b-i-f- ----------------------------- Nog ’n glas water, asseblief. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Menestyksellistä puhumista voi oppia!

Puhuminen on suhteellisen helppoa. Menestyksellinen puhuminen taas on paljon vaikeampaa. Toisin sanoen se, miten sanomme jotain, on tärkeämpää kuin se, mitä sanomme. Monet tutkimukset ovat osoittaneet sen. Kuuntelijat kiinnittävät alitajuisesti huomiota tiettyihin puhujien ominaisuuksiin. Siten voimmekin vaikuttaa siihen, vastaanotetaanko puheemme hyvin. Meidän täytyy vain aina kiinnittää tarkka huomio siihen, miten puhumme. Tämä koskee myös kehon kieltä. Sen pitää olla aitoa ja sopia persoonallisuuteemme. Äänellä on myös oma rooli, koska sitäkin aina arvioidaan. Miehille on esimerkiksi hyödyksi matalampi ääni. Se saa puhujansa vaikuttamaan itsevarmalta ja pätevältä. Toisaalta äänen vaihtelulla ei ole mitään vaikutusta. Erityisen tärkeää on kuitenkin puheen nopeus. Keskustelujen onnistumista tutkittiin kokeilla. Menestyksellinen puhuminen tarkoittaa kykyä saada toiset vakuuttuneiksi. Jos haluaa vakuuttaa toiset, ei saa puhua liian nopeasti. Muuten antaa vaikutelman, ettei ole vilpitön. Liian hitaasti puhuminen ei liioin ole eduksi. Ihmisiä, jotka puhuvat liian hitaasti, pidetään vähemmän älykkäinä. Siksi onkin parasta puhua keskivertonopeudella. 3,5 sanaa sekunnissa on ihanteellinen nopeus. Tauot ovat puheessa myös tärkeitä. Ne tekevät puheestamme luonnollisempaa ja uskottavampaa. Siitä seuraa, että kuuntelijat luottavat meihin. 4 tai 5 taukoa minuutissa on ihanteellinen määrä. Koeta siis hallita paremmin puhettasi! Sitten olet valmis seuraavaan haastatteluun…