Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   no Adjektiv 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [syttini]

Adjektiv 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi norja Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Jeg-----e- --------e på meg. J-- h-- e- b-- k---- p- m--- J-g h-r e- b-å k-o-e p- m-g- ---------------------------- Jeg har en blå kjole på meg. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Je--h-- en --d -j-le p--me-. J-- h-- e- r-- k---- p- m--- J-g h-r e- r-d k-o-e p- m-g- ---------------------------- Jeg har en rød kjole på meg. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Je--ha--en-g---n--jo-e--å--e-. J-- h-- e- g---- k---- p- m--- J-g h-r e- g-ø-n k-o-e p- m-g- ------------------------------ Jeg har en grønn kjole på meg. 0
Minä ostan mustan laukun. J-- kj-----en---a-t -e-k-. J-- k----- e- s---- v----- J-g k-ø-e- e- s-a-t v-s-e- -------------------------- Jeg kjøper en svart veske. 0
Minä ostan ruskean laukun. Je- -j---- ---b-un-ve---. J-- k----- e- b--- v----- J-g k-ø-e- e- b-u- v-s-e- ------------------------- Jeg kjøper en brun veske. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Jeg k-øp-r-e- h-----esk-. J-- k----- e- h--- v----- J-g k-ø-e- e- h-i- v-s-e- ------------------------- Jeg kjøper en hvit veske. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Jeg t-en--- e--n--bil. J-- t------ e- n- b--- J-g t-e-g-r e- n- b-l- ---------------------- Jeg trenger en ny bil. 0
Minä tarvitsen nopean auton. J-g --en----en-r-sk-b-l. J-- t------ e- r--- b--- J-g t-e-g-r e- r-s- b-l- ------------------------ Jeg trenger en rask bil. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. J-- t--ng-r----ko-f-r-a-el---l. J-- t------ e- k---------- b--- J-g t-e-g-r e- k-m-o-t-b-l b-l- ------------------------------- Jeg trenger en komfortabel bil. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. De- o--- b----et-en --mmel -ame. D-- o--- b-- d-- e- g----- d---- D-r o-p- b-r d-t e- g-m-e- d-m-. -------------------------------- Der oppe bor det en gammel dame. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. De- ---e b-- -e- e-----k---ame. D-- o--- b-- d-- e- t---- d---- D-r o-p- b-r d-t e- t-u-k d-m-. ------------------------------- Der oppe bor det en tjukk dame. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. De- n-d---or-d-t-en-ny-g---rig ----. D-- n--- b-- d-- e- n--------- d---- D-r n-d- b-r d-t e- n-s-j-r-i- d-m-. ------------------------------------ Der nede bor det en nysgjerrig dame. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Gj-s-ene v-re -ar---ggelige---l-. G------- v--- v-- h-------- f---- G-e-t-n- v-r- v-r h-g-e-i-e f-l-. --------------------------------- Gjestene våre var hyggelige folk. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. G--s-ene -å-e -a--høfli----olk. G------- v--- v-- h------ f---- G-e-t-n- v-r- v-r h-f-i-e f-l-. ------------------------------- Gjestene våre var høflige folk. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. G-e-t--- -å-----r-i-----ss-n-e-f-lk. G------- v--- v-- i----------- f---- G-e-t-n- v-r- v-r i-t-r-s-a-t- f-l-. ------------------------------------ Gjestene våre var interessante folk. 0
Minulla on kilttejä lapsia. J---h-- s-ill- --r-. J-- h-- s----- b---- J-g h-r s-i-l- b-r-. -------------------- Jeg har snille barn. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Men ----e-e-ha- ----k--b---. M-- n------ h-- f----- b---- M-n n-b-e-e h-r f-e-k- b-r-. ---------------------------- Men naboene har frekke barn. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? E-----n- --ne l--ige? E- b---- d--- l------ E- b-r-a d-n- l-d-g-? --------------------- Er barna dine lydige? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…