Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ko 뭘 하고 싶어요

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [일흔]

70 [ilheun]

뭘 하고 싶어요

[mwol hago sip-eoyo]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi korea Toista Lisää
Haluatteko polttaa? 담배를-피우고 싶--? 담-- 피-- 싶--- 담-를 피-고 싶-요- ------------ 담배를 피우고 싶어요? 0
da--ael--l pi--o-si---o-o? d--------- p---- s-------- d-m-a-l-u- p-u-o s-p-e-y-? -------------------------- dambaeleul piugo sip-eoyo?
Haluatteko tanssia? 춤- -고-싶--? 춤- 추- 싶--- 춤- 추- 싶-요- ---------- 춤을 추고 싶어요? 0
chu---u- ----o-sip---y-? c------- c---- s-------- c-u---u- c-u-o s-p-e-y-? ------------------------ chum-eul chugo sip-eoyo?
Haluatteko mennä kävelylle? 산책을 -고 싶어요? 산-- 하- 싶--- 산-을 하- 싶-요- ----------- 산책을 하고 싶어요? 0
s----aeg--u---a-- -i---o-o? s----------- h--- s-------- s-n-h-e---u- h-g- s-p-e-y-? --------------------------- sanchaeg-eul hago sip-eoyo?
Haluan polttaa. 저- ----피우- -어요. 저- 담-- 피-- 싶--- 저- 담-를 피-고 싶-요- --------------- 저는 담배를 피우고 싶어요. 0
jeo-e-n-damba-leul-p-ug- -i--eoyo. j------ d--------- p---- s-------- j-o-e-n d-m-a-l-u- p-u-o s-p-e-y-. ---------------------------------- jeoneun dambaeleul piugo sip-eoyo.
Haluatko tupakan? 담배를 피---싶--? 담-- 피-- 싶--- 담-를 피-고 싶-요- ------------ 담배를 피우고 싶어요? 0
d-m-ae---l-pi--o -----o-o? d--------- p---- s-------- d-m-a-l-u- p-u-o s-p-e-y-? -------------------------- dambaeleul piugo sip-eoyo?
Hän (m.) haluaa tulta. 그는-불을 원해요. 그- 불- 원--- 그- 불- 원-요- ---------- 그는 불을 원해요. 0
geun-----u----l---nh---o. g------ b------ w-------- g-u-e-n b-l-e-l w-n-a-y-. ------------------------- geuneun bul-eul wonhaeyo.
Haluaisin juoda jotakin. 저는---마---싶어요. 저- 뭘 마-- 싶--- 저- 뭘 마-고 싶-요- ------------- 저는 뭘 마시고 싶어요. 0
jeoneu- ---l m--igo-si---oy-. j------ m--- m----- s-------- j-o-e-n m-o- m-s-g- s-p-e-y-. ----------------------------- jeoneun mwol masigo sip-eoyo.
Haluaisin syödä jotakin. 저는 - 먹--싶어요. 저- 뭘 먹- 싶--- 저- 뭘 먹- 싶-요- ------------ 저는 뭘 먹고 싶어요. 0
jeo-e---mwol m-og-o-s-p-eoy-. j------ m--- m----- s-------- j-o-e-n m-o- m-o-g- s-p-e-y-. ----------------------------- jeoneun mwol meoggo sip-eoyo.
Haluaisin levätä hieman. 저는--금 쉬--싶어-. 저- 조- 쉬- 싶--- 저- 조- 쉬- 싶-요- ------------- 저는 조금 쉬고 싶어요. 0
j-on--n-jo------w--- -i---oyo. j------ j----- s---- s-------- j-o-e-n j-g-u- s-i-o s-p-e-y-. ------------------------------ jeoneun jogeum swigo sip-eoyo.
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. 저------ 뭘 물어보- -어-. 저- 당--- 뭘 물--- 싶--- 저- 당-에- 뭘 물-보- 싶-요- ------------------- 저는 당신에게 뭘 물어보고 싶어요. 0
je---un-dan-s---e-- mwol--u--e--o-o -ip-e---. j------ d---------- m--- m--------- s-------- j-o-e-n d-n-s-n-e-e m-o- m-l-e-b-g- s-p-e-y-. --------------------------------------------- jeoneun dangsin-ege mwol mul-eobogo sip-eoyo.
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. 저는----- - -탁---싶--. 저- 당--- 뭘 부--- 싶--- 저- 당-에- 뭘 부-하- 싶-요- ------------------- 저는 당신에게 뭘 부탁하고 싶어요. 0
j--n-u---a-gsin--ge-mw-l b-ta-ha-- -i----y-. j------ d---------- m--- b-------- s-------- j-o-e-n d-n-s-n-e-e m-o- b-t-g-a-o s-p-e-y-. -------------------------------------------- jeoneun dangsin-ege mwol butaghago sip-eoyo.
Haluaisin kutsua teidät johonkin. 저는----게 --대접-고-싶--. 저- 당--- 뭘 대--- 싶--- 저- 당-에- 뭘 대-하- 싶-요- ------------------- 저는 당신에게 뭘 대접하고 싶어요. 0
jeon----da--s---ege-m----dae-eob-ago sip--oyo. j------ d---------- m--- d---------- s-------- j-o-e-n d-n-s-n-e-e m-o- d-e-e-b-a-o s-p-e-y-. ---------------------------------------------- jeoneun dangsin-ege mwol daejeobhago sip-eoyo.
Mitä haluatte? 뭘-마시--싶-요? 뭘 마-- 싶--- 뭘 마-고 싶-요- ---------- 뭘 마시고 싶어요? 0
mwo- -a--g--si---oyo? m--- m----- s-------- m-o- m-s-g- s-p-e-y-? --------------------- mwol masigo sip-eoyo?
Haluatteko kahvia? 커-- -시고--어-? 커-- 마-- 싶--- 커-를 마-고 싶-요- ------------ 커피를 마시고 싶어요? 0
k-op-leul-----go-s---e---? k-------- m----- s-------- k-o-i-e-l m-s-g- s-p-e-y-? -------------------------- keopileul masigo sip-eoyo?
Vai haluatteko mielummin teetä? 아니면-차- 더 좋아요? 아-- 차- 더 좋--- 아-면 차- 더 좋-요- ------------- 아니면 차가 더 좋아요? 0
a--m-eo--ch----deo-----a--? a------- c---- d-- j------- a-i-y-o- c-a-a d-o j-h-a-o- --------------------------- animyeon chaga deo joh-ayo?
Me haluaisimme mennä kotiin. 우리는 집-로-가----요. 우-- 집-- 가- 싶--- 우-는 집-로 가- 싶-요- --------------- 우리는 집으로 가고 싶어요. 0
ulin-u----b--u-o ---o-----eo-o. u------ j------- g--- s-------- u-i-e-n j-b-e-l- g-g- s-p-e-y-. ------------------------------- ulineun jib-eulo gago sip-eoyo.
Haluatteko taksin? 택시----요? 택-- 원--- 택-를 원-요- -------- 택시를 원해요? 0
t-e-sileul--o-hae--? t--------- w-------- t-e-s-l-u- w-n-a-y-? -------------------- taegsileul wonhaeyo?
He haluavat soittaa. 그들- 전화- ---싶어요. 그-- 전-- 하- 싶--- 그-은 전-를 하- 싶-요- --------------- 그들은 전화를 하고 싶어요. 0
geud-ul---n j-o--wal--l-ha---s-p-----. g---------- j---------- h--- s-------- g-u-e-l-e-n j-o-h-a-e-l h-g- s-p-e-y-. -------------------------------------- geudeul-eun jeonhwaleul hago sip-eoyo.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.