Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   sl nekaj imeti rad

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sedemdeset]

nekaj imeti rad

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Ž-l-t----d---? Ž----- k------ Ž-l-t- k-d-t-? -------------- Želite kaditi? 0
Haluatteko tanssia? Ž-lit--pl-sa--? Ž----- p------- Ž-l-t- p-e-a-i- --------------- Želite plesati? 0
Haluatteko mennä kävelylle? B---li --di -- sp--h-d? B- š-- r--- n- s------- B- š-i r-d- n- s-r-h-d- ----------------------- Bi šli radi na sprehod? 0
Haluan polttaa. Ra- ---kadi-. R-- b- k----- R-d b- k-d-l- ------------- Rad bi kadil. 0
Haluatko tupakan? Bi--a--a- --g--e--? B- r----- c-------- B- r-d-a- c-g-r-t-? ------------------- Bi rad(a) cigareto? 0
Hän (m.) haluaa tulta. O--bi-r-- o-enj. O- b- r-- o----- O- b- r-d o-e-j- ---------------- On bi rad ogenj. 0
Haluaisin juoda jotakin. Rad(a--bi----a- ---i--a). R----- b- n---- p-------- R-d-a- b- n-k-j p-p-l-a-. ------------------------- Rad(a) bi nekaj popil(a). 0
Haluaisin syödä jotakin. R-d-a- -i nek-j-----del (-o-e--a). R----- b- n---- p------ (--------- R-d-a- b- n-k-j p-j-d-l (-o-e-l-)- ---------------------------------- Rad(a) bi nekaj pojedel (pojedla). 0
Haluaisin levätä hieman. Ra-(a--b- s- ---- spo--l-a). R----- b- s- m--- s--------- R-d-a- b- s- m-l- s-o-i-(-)- ---------------------------- Rad(a) bi si malo spočil(a). 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Ra-(a---- vas------ v-r--a-(-). R----- b- v-- n---- v---------- R-d-a- b- v-s n-k-j v-r-š-l-a-. ------------------------------- Rad(a) bi vas nekaj vprašal(a). 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Rad(-) -----s---k-j p---il(a). R----- b- v-- n---- p--------- R-d-a- b- v-s n-k-j p-o-i-(-)- ------------------------------ Rad(a) bi vas nekaj prosil(a). 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Ra---) b----s--a nek-j-po---i-(a-. R----- b- v-- n- n---- p---------- R-d-a- b- v-s n- n-k-j p-v-b-l-a-. ---------------------------------- Rad(a) bi vas na nekaj povabil(a). 0
Mitä haluatte? Ka---e-it----r--im? K-- ž------ p------ K-j ž-l-t-, p-o-i-? ------------------- Kaj želite, prosim? 0
Haluatteko kahvia? Želi-e-kavo? Ž----- k---- Ž-l-t- k-v-? ------------ Želite kavo? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Ali--i-ra-e -a-? A-- b- r--- č--- A-i b- r-j- č-j- ---------------- Ali bi raje čaj? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. R------ šli d-mo-. R--- b- š-- d----- R-d- b- š-i d-m-v- ------------------ Radi bi šli domov. 0
Haluatteko taksin? Že-i----a---? Ž----- t----- Ž-l-t- t-k-i- ------------- Želite taksi? 0
He haluavat soittaa. On- ---ra-i ----fo----l-.-(On--b- -ade tel-fo-----e-) O-- b- r--- t------------ (--- b- r--- t------------- O-i b- r-d- t-l-f-n-r-l-. (-n- b- r-d- t-l-f-n-r-l-.- ----------------------------------------------------- Oni bi radi telefonirali. (One bi rade telefonirale.) 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.