Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   da gerne ville noget

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [halvfjerds]

gerne ville noget

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Vi---u---rn--r-ge? Vil du gerne ryge? V-l d- g-r-e r-g-? ------------------ Vil du gerne ryge? 0
Haluatteko tanssia? Vil -- -ern- da---? Vil du gerne danse? V-l d- g-r-e d-n-e- ------------------- Vil du gerne danse? 0
Haluatteko mennä kävelylle? V-l du g-r-- gå-en--ur? Vil du gerne gå en tur? V-l d- g-r-e g- e- t-r- ----------------------- Vil du gerne gå en tur? 0
Haluan polttaa. Jeg vil -erne--y-e. Jeg vil gerne ryge. J-g v-l g-r-e r-g-. ------------------- Jeg vil gerne ryge. 0
Haluatko tupakan? V----- g--n- ha-e--n-----r--? Vil du gerne have en cigaret? V-l d- g-r-e h-v- e- c-g-r-t- ----------------------------- Vil du gerne have en cigaret? 0
Hän (m.) haluaa tulta. H-n vil gern--have --d. Han vil gerne have ild. H-n v-l g-r-e h-v- i-d- ----------------------- Han vil gerne have ild. 0
Haluaisin juoda jotakin. J------ -e--e -ri--- --get. Jeg vil gerne drikke noget. J-g v-l g-r-e d-i-k- n-g-t- --------------------------- Jeg vil gerne drikke noget. 0
Haluaisin syödä jotakin. Jeg-v-- -e--e ha-- --get -- --i--. Jeg vil gerne have noget at spise. J-g v-l g-r-e h-v- n-g-t a- s-i-e- ---------------------------------- Jeg vil gerne have noget at spise. 0
Haluaisin levätä hieman. J---v-- --rn- -la--e --dt a-. Jeg vil gerne slappe lidt af. J-g v-l g-r-e s-a-p- l-d- a-. ----------------------------- Jeg vil gerne slappe lidt af. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. J-g v-- g-----s--r-e--ig o---o-e-. Jeg vil gerne spørge dig om noget. J-g v-l g-r-e s-ø-g- d-g o- n-g-t- ---------------------------------- Jeg vil gerne spørge dig om noget. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Jeg---l gerne bede d-- om -og-t. Jeg vil gerne bede dig om noget. J-g v-l g-r-e b-d- d-g o- n-g-t- -------------------------------- Jeg vil gerne bede dig om noget. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. J---v-l-ger---in--t-r--dig til---ge-. Jeg vil gerne invitere dig til noget. J-g v-l g-r-e i-v-t-r- d-g t-l n-g-t- ------------------------------------- Jeg vil gerne invitere dig til noget. 0
Mitä haluatte? Hv---s--l--et--ære? Hvad skal det være? H-a- s-a- d-t v-r-? ------------------- Hvad skal det være? 0
Haluatteko kahvia? Vi- -u--e-n--ha-- k-ffe? Vil du gerne have kaffe? V-l d- g-r-e h-v- k-f-e- ------------------------ Vil du gerne have kaffe? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? El--r-v-l ---he--e-e------te? Eller vil du hellere have te? E-l-r v-l d- h-l-e-e h-v- t-? ----------------------------- Eller vil du hellere have te? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Vi vi--gerne --re --em. Vi vil gerne køre hjem. V- v-l g-r-e k-r- h-e-. ----------------------- Vi vil gerne køre hjem. 0
Haluatteko taksin? V-- --g-rne--ave en --xa? Vil I gerne have en taxa? V-l I g-r-e h-v- e- t-x-? ------------------------- Vil I gerne have en taxa? 0
He haluavat soittaa. De v-l ---n- --n-- --- n--en. De vil gerne ringe til nogen. D- v-l g-r-e r-n-e t-l n-g-n- ----------------------------- De vil gerne ringe til nogen. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.