Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   et midagi soovima

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [seitsekümmend]

midagi soovima

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi viro Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Kas-t- soovi-s-t- -ui-set-da? K-- t- s--------- s---------- K-s t- s-o-i-s-t- s-i-s-t-d-? ----------------------------- Kas te sooviksite suitsetada? 0
Haluatteko tanssia? Kas----soov--s-te---n-si-a? K-- t- s--------- t-------- K-s t- s-o-i-s-t- t-n-s-d-? --------------------------- Kas te sooviksite tantsida? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Kas-te soovi-s-te -alutama-mi--a? K-- t- s--------- j------- m----- K-s t- s-o-i-s-t- j-l-t-m- m-n-a- --------------------------------- Kas te sooviksite jalutama minna? 0
Haluan polttaa. M- ---v-ksin ----s-tada. M- s-------- s---------- M- s-o-i-s-n s-i-s-t-d-. ------------------------ Ma sooviksin suitsetada. 0
Haluatko tupakan? Soo-i- -a-sig----t-? S----- s- s--------- S-o-i- s- s-g-r-t-i- -------------------- Soovid sa sigaretti? 0
Hän (m.) haluaa tulta. Ta ----ib-t-ld. T- s----- t---- T- s-o-i- t-l-. --------------- Ta soovib tuld. 0
Haluaisin juoda jotakin. Ma-soo--k--- --da-----u-. M- s-------- m----- j---- M- s-o-i-s-n m-d-g- j-u-. ------------------------- Ma sooviksin midagi juua. 0
Haluaisin syödä jotakin. Ma---o----in -idagi--üüa. M- s-------- m----- s---- M- s-o-i-s-n m-d-g- s-ü-. ------------------------- Ma sooviksin midagi süüa. 0
Haluaisin levätä hieman. M- --ov------v-i-i---hat-. M- s-------- v---- p------ M- s-o-i-s-n v-i-i p-h-t-. -------------------------- Ma sooviksin veidi puhata. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. M--so-v-k-in -ei-t mida-i--ü-i-a. M- s-------- t---- m----- k------ M- s-o-i-s-n t-i-t m-d-g- k-s-d-. --------------------------------- Ma sooviksin teilt midagi küsida. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. M- -oo--ks-n-t-i-t---d-g--p-l-da. M- s-------- t---- m----- p------ M- s-o-i-s-n t-i-t m-d-g- p-l-d-. --------------------------------- Ma sooviksin teilt midagi paluda. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. M- --o-i-si- -e-----i-ag---älja te--. M- s-------- t---- m----- v---- t---- M- s-o-i-s-n t-i-e m-d-g- v-l-a t-h-. ------------------------------------- Ma sooviksin teile midagi välja teha. 0
Mitä haluatte? M--- te-soov--e, -alun? M--- t- s------- p----- M-d- t- s-o-i-e- p-l-n- ----------------------- Mida te soovite, palun? 0
Haluatteko kahvia? Soo---- t--ko-v-? S------ t- k----- S-o-i-e t- k-h-i- ----------------- Soovite te kohvi? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? Võ- soo---e-te-pig-m-te--? V-- s------ t- p---- t---- V-i s-o-i-e t- p-g-m t-e-? -------------------------- Või soovite te pigem teed? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. M----ovime -oj-----t-. M- s------ k--- s----- M- s-o-i-e k-j- s-i-a- ---------------------- Me soovime koju sõita. 0
Haluatteko taksin? So--it--te-------? S------ t- t------ S-o-i-e t- t-k-o-? ------------------ Soovite te taksot? 0
He haluavat soittaa. N-d s-ovi-ad--e--st-d-. N-- s------- h--------- N-d s-o-i-a- h-l-s-a-a- ----------------------- Nad soovivad helistada. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.