Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   af om van iets te hou

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sewentig]

om van iets te hou

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Wil u -oo-? Wil u rook? W-l u r-o-? ----------- Wil u rook? 0
Haluatteko tanssia? W-l-u-dans? Wil u dans? W-l u d-n-? ----------- Wil u dans? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Wi--u --an----p? Wil u gaan stap? W-l u g-a- s-a-? ---------------- Wil u gaan stap? 0
Haluan polttaa. E--wi- -r--g ro-k. Ek wil graag rook. E- w-l g-a-g r-o-. ------------------ Ek wil graag rook. 0
Haluatko tupakan? W-- ---’n -i-a----h-? Wil jy ’n sigaret hê? W-l j- ’- s-g-r-t h-? --------------------- Wil jy ’n sigaret hê? 0
Hän (m.) haluaa tulta. Hy ---k-’n-vu----utjie-/ --n--eker. Hy soek ’n vuurhoutjie / aansteker. H- s-e- ’- v-u-h-u-j-e / a-n-t-k-r- ----------------------------------- Hy soek ’n vuurhoutjie / aansteker. 0
Haluaisin juoda jotakin. Ek-wil -raa- ie-- d-in-. Ek wil graag iets drink. E- w-l g-a-g i-t- d-i-k- ------------------------ Ek wil graag iets drink. 0
Haluaisin syödä jotakin. Ek---- --a-g--et- -e-. Ek wil graag iets eet. E- w-l g-a-g i-t- e-t- ---------------------- Ek wil graag iets eet. 0
Haluaisin levätä hieman. E- w-- -ra-- bi--jie ont---n. Ek wil graag bietjie ontspan. E- w-l g-a-g b-e-j-e o-t-p-n- ----------------------------- Ek wil graag bietjie ontspan. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Ek--i- u gr-ag----s -ra. Ek wil u graag iets vra. E- w-l u g-a-g i-t- v-a- ------------------------ Ek wil u graag iets vra. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. Ek w-- --gr--g --r--ets vr-. Ek wil u graag vir iets vra. E- w-l u g-a-g v-r i-t- v-a- ---------------------------- Ek wil u graag vir iets vra. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Ek w-l---g-aag-n- iet-------oi. Ek wil u graag na iets uitnooi. E- w-l u g-a-g n- i-t- u-t-o-i- ------------------------------- Ek wil u graag na iets uitnooi. 0
Mitä haluatte? Wa- -i- u h-? Wat wil u hê? W-t w-l u h-? ------------- Wat wil u hê? 0
Haluatteko kahvia? Wil --ko--i- hê? Wil u koffie hê? W-l u k-f-i- h-? ---------------- Wil u koffie hê? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? O- w------i-w-r -ee --? Of wil u liewer tee hê? O- w-l u l-e-e- t-e h-? ----------------------- Of wil u liewer tee hê? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. O-- -i- hu-- to--ry. Ons wil huis toe ry. O-s w-l h-i- t-e r-. -------------------- Ons wil huis toe ry. 0
Haluatteko taksin? S-e- --l-- ’--t---? Soek julle ’n taxi? S-e- j-l-e ’- t-x-? ------------------- Soek julle ’n taxi? 0
He haluavat soittaa. H--l--w-- -r-a--’n-op--e------. Hulle wil graag ’n oproep maak. H-l-e w-l g-a-g ’- o-r-e- m-a-. ------------------------------- Hulle wil graag ’n oproep maak. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.