Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   bs nešto željeti

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sedamdeset]

nešto željeti

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Žel--- li-pu-it-? Ž----- l- p------ Ž-l-t- l- p-š-t-? ----------------- Želite li pušiti? 0
Haluatteko tanssia? Že---e -------a-i? Ž----- l- p------- Ž-l-t- l- p-e-a-i- ------------------ Želite li plesati? 0
Haluatteko mennä kävelylle? Žel-te -i šeta--? Ž----- l- š------ Ž-l-t- l- š-t-t-? ----------------- Želite li šetati? 0
Haluan polttaa. J--ž-li---uš---. J- ž---- p------ J- ž-l-m p-š-t-. ---------------- Ja želim pušiti. 0
Haluatko tupakan? Želiš-li ci-ar-tu? Ž---- l- c-------- Ž-l-š l- c-g-r-t-? ------------------ Želiš li cigaretu? 0
Hän (m.) haluaa tulta. O- že-- va--u. O- ž--- v----- O- ž-l- v-t-u- -------------- On želi vatru. 0
Haluaisin juoda jotakin. J- žel-- --š-- -it-. J- ž---- n---- p---- J- ž-l-m n-š-o p-t-. -------------------- Ja želim nešto piti. 0
Haluaisin syödä jotakin. J---e-i- --št--jes-i. J- ž---- n---- j----- J- ž-l-m n-š-o j-s-i- --------------------- Ja želim nešto jesti. 0
Haluaisin levätä hieman. Ja-----el-----lo---mo-i-i. J- s- ž---- m--- o-------- J- s- ž-l-m m-l- o-m-r-t-. -------------------------- Ja se želim malo odmoriti. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Ja --- -e-im n--t-----at-. J- V-- ž---- n---- p------ J- V-s ž-l-m n-š-o p-t-t-. -------------------------- Ja Vas želim nešto pitati. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. J-------e-i- z- -e-to -amol-t-. J- V-- ž---- z- n---- z-------- J- V-s ž-l-m z- n-š-o z-m-l-t-. ------------------------------- Ja Vas želim za nešto zamoliti. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. J- Vas že--m n--n-----------i. J- V-- ž---- n- n---- p------- J- V-s ž-l-m n- n-š-o p-z-a-i- ------------------------------ Ja Vas želim na nešto pozvati. 0
Mitä haluatte? Šta --l-te,--o---? Š-- ž------ m----- Š-a ž-l-t-, m-l-m- ------------------ Šta želite, molim? 0
Haluatteko kahvia? Ž-l-te -- --fu? Ž----- l- k---- Ž-l-t- l- k-f-? --------------- Želite li kafu? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? I------i-e-žel-te č-j? I-- r----- ž----- č--- I-i r-d-j- ž-l-t- č-j- ---------------------- Ili radije želite čaj? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. M- s---eli-- -ozi-- k-ć-. M- s- ž----- v----- k---- M- s- ž-l-m- v-z-t- k-ć-. ------------------------- Mi se želimo voziti kući. 0
Haluatteko taksin? Ž-l--- l--v- t-ksi? Ž----- l- v- t----- Ž-l-t- l- v- t-k-i- ------------------- Želite li vi taksi? 0
He haluavat soittaa. O------e te--f-n-rati. O-- ž--- t------------ O-i ž-l- t-l-f-n-r-t-. ---------------------- Oni žele telefonirati. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.