Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   cs mít něco rád

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [sedmdesát]

mít něco rád

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Chcete-s---ak---it? C----- s- z-------- C-c-t- s- z-k-u-i-? ------------------- Chcete si zakouřit? 0
Haluatteko tanssia? C-c-----i z-ta-či-? C----- s- z-------- C-c-t- s- z-t-n-i-? ------------------- Chcete si zatančit? 0
Haluatteko mennä kävelylle? C--et--se-p-o--t? C----- s- p------ C-c-t- s- p-o-í-? ----------------- Chcete se projít? 0
Haluan polttaa. Chtě- /----ě-a--yc--s- -a-o-ři-. C---- / c----- b--- s- z-------- C-t-l / c-t-l- b-c- s- z-k-u-i-. -------------------------------- Chtěl / chtěla bych si zakouřit. 0
Haluatko tupakan? C--eš-c-ga-e-u? C---- c-------- C-c-š c-g-r-t-? --------------- Chceš cigaretu? 0
Hän (m.) haluaa tulta. C--e -ř------. C--- p-------- C-c- p-i-á-i-. -------------- Chce připálit. 0
Haluaisin juoda jotakin. R-d /-r-da b-c- s- -ěče-o na--l-/-n-p---. R-- / r--- b--- s- n----- n---- / n------ R-d / r-d- b-c- s- n-č-h- n-p-l / n-p-l-. ----------------------------------------- Rád / ráda bych se něčeho napil / napila. 0
Haluaisin syödä jotakin. Ně-o b-ch-sn-d- --sn----. N--- b--- s---- / s------ N-c- b-c- s-ě-l / s-ě-l-. ------------------------- Něco bych snědl / snědla. 0
Haluaisin levätä hieman. C-t-l-/ c--ěla-bych s- t--c-u --p--i-o--. C---- / c----- b--- s- t----- o---------- C-t-l / c-t-l- b-c- s- t-o-h- o-p-č-n-u-. ----------------------------------------- Chtěl / chtěla bych si trochu odpočinout. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. Rá- ---áda--y-h -e---- ---n-co---p-al / zept--a. R-- / r--- b--- s- V-- n- n--- z----- / z------- R-d / r-d- b-c- s- V-s n- n-c- z-p-a- / z-p-a-a- ------------------------------------------------ Rád / ráda bych se Vás na něco zeptal / zeptala. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. C-t-l / c-tě-a-b-ch-V-- o-ně-----prosi-. C---- / c----- b--- V-- o n--- p-------- C-t-l / c-t-l- b-c- V-s o n-c- p-p-o-i-. ---------------------------------------- Chtěl / chtěla bych Vás o něco poprosit. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. Rád ----d--b-ch Vás n---m p--val --po-v-la. R-- / r--- b--- V-- n---- p----- / p------- R-d / r-d- b-c- V-s n-k-m p-z-a- / p-z-a-a- ------------------------------------------- Rád / ráda bych Vás někam pozval / pozvala. 0
Mitä haluatte? Co si ---j-----p----m? C- s- p------- p------ C- s- p-e-e-e- p-o-í-? ---------------------- Co si přejete, prosím? 0
Haluatteko kahvia? P--je-- -i--á-u? P------ s- k---- P-e-e-e s- k-v-? ---------------- Přejete si kávu? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? N-b--b---e----ěji-c--ě--/ --těl--č--? N--- b---- r----- c---- / c----- č--- N-b- b-s-e r-d-j- c-t-l / c-t-l- č-j- ------------------------------------- Nebo byste raději chtěl / chtěla čaj? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. C-c-me -et-do-ů. C----- j-- d---- C-c-m- j-t d-m-. ---------------- Chceme jet domů. 0
Haluatteko taksin? C-ce-e -avo-a---ax-? C----- z------ t---- C-c-t- z-v-l-t t-x-? -------------------- Chcete zavolat taxi? 0
He haluavat soittaa. C-tě-í t---f---v-t. C----- t----------- C-t-j- t-l-f-n-v-t- ------------------- Chtějí telefonovat. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.