Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   sq tё dёshirosh diçka

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [shtatёdhjetё]

tё dёshirosh diçka

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Haluatteko polttaa? A -ё---r--- -ё p--i--u--n? A d-------- t- p--- d----- A d-s-i-o-i t- p-n- d-h-n- -------------------------- A dёshironi tё pini duhan? 0
Haluatteko tanssia? A ---hi-o---tё --r-eni? A d-------- t- k------- A d-s-i-o-i t- k-r-e-i- ----------------------- A dёshironi tё kёrceni? 0
Haluatteko mennä kävelylle? A -ёshir-ni----d-l-i s-ёt-tj-? A d-------- t- d---- s-------- A d-s-i-o-i t- d-l-i s-ё-i-j-? ------------------------------ A dёshironi tё dilni shёtitje? 0
Haluan polttaa. D-s--r-j -- -- du-an. D------- t- p- d----- D-s-i-o- t- p- d-h-n- --------------------- Dёshiroj tё pi duhan. 0
Haluatko tupakan? A -ё-h-ro- -j- ciga--? A d------- n-- c------ A d-s-i-o- n-ё c-g-r-? ---------------------- A dёshiron njё cigare? 0
Hän (m.) haluaa tulta. A--dёs-i-o- z-ar-. A- d------- z----- A- d-s-i-o- z-a-r- ------------------ Ai dёshiron zjarr. 0
Haluaisin juoda jotakin. D-s-------ё------ç--. D------- t- p- d----- D-s-i-o- t- p- d-ç-a- --------------------- Dёshiroj tё pi diçka. 0
Haluaisin syödä jotakin. Dёsh-----tё ----i---. D------- t- h- d----- D-s-i-o- t- h- d-ç-a- --------------------- Dёshiroj tё ha diçka. 0
Haluaisin levätä hieman. Dёsh-r-j t- ---h-- pa-. D------- t- p----- p--- D-s-i-o- t- p-s-o- p-k- ----------------------- Dёshiroj tё pushoj pak. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. D--hi--j -’-u --e--p-r ----a. D------- t--- p--- p-- d----- D-s-i-o- t-j- p-e- p-r d-ç-a- ----------------------------- Dёshiroj t’ju pyes pёr diçka. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. D-s-iroj-t’ju kёrko- di---. D------- t--- k----- d----- D-s-i-o- t-j- k-r-o- d-ç-a- --------------------------- Dёshiroj t’ju kёrkoj diçka. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. D-s-ir-j-t’-u-f-o--p-- d-ku. D------- t--- f--- p-- d---- D-s-i-o- t-j- f-o- p-r d-k-. ---------------------------- Dёshiroj t’ju ftoj pёr diku. 0
Mitä haluatte? Çfa-ё-----ir-ni j--l-t-m? Ç---- d-------- j- l----- Ç-a-ё d-s-i-o-i j- l-t-m- ------------------------- Çfarё dёshironi ju lutem? 0
Haluatteko kahvia? A-------o-i--jё---f-? A d-------- n-- k---- A d-s-i-o-i n-ё k-f-? --------------------- A dёshironi njё kafe? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? A-o-ju--ё-qe---- ------njё ça-? A-- j- p----- m- s---- n-- ç--- A-o j- p-l-e- m- s-u-ё n-ё ç-j- ------------------------------- Apo ju pёlqen mё shumё njё çaj? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. Dё--iro-më-t- s-k--mё--ё-s--ёpi. D--------- t- s------ n- s------ D-s-i-o-m- t- s-k-j-ё n- s-t-p-. -------------------------------- Dёshirojmë tё shkojmё nё shtёpi. 0
Haluatteko taksin? A dё-h--on----- --ks-? A d-------- n-- t----- A d-s-i-o-i n-ё t-k-i- ---------------------- A dёshironi njё taksi? 0
He haluavat soittaa. A----ё--i-oj-ë tё -e-efo--jn-. A-- d--------- t- t----------- A-a d-s-i-o-n- t- t-l-f-n-j-ё- ------------------------------ Ata dёshirojnë tё telefonojnё. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.