Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ka სურვილი

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [სამოცდაათი]

70 [samotsdaati]

სურვილი

[survili]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gruusia Toista Lisää
Haluatteko polttaa? მო---- გნ--ა--? მ----- გ------- მ-წ-ვ- გ-ე-ა-თ- --------------- მოწევა გნებავთ? 0
m-ts'e-a-gnebav-? m------- g------- m-t-'-v- g-e-a-t- ----------------- mots'eva gnebavt?
Haluatteko tanssia? ც---- -ნ---ვ-? ც---- გ------- ც-კ-ა გ-ე-ა-თ- -------------- ცეკვა გნებავთ? 0
tse--va--n-b-v-? t------ g------- t-e-'-a g-e-a-t- ---------------- tsek'va gnebavt?
Haluatteko mennä kävelylle? გა--ირ--ბ---ნე----? გ--------- გ------- გ-ს-ი-ნ-ბ- გ-ე-ა-თ- ------------------- გასეირნება გნებავთ? 0
gas---neba -ne-avt? g--------- g------- g-s-i-n-b- g-e-a-t- ------------------- gaseirneba gnebavt?
Haluan polttaa. მოწე-- -----. მ----- მ----- მ-წ-ვ- მ-ნ-ა- ------------- მოწევა მინდა. 0
mo-s'-v- m-nd-. m------- m----- m-t-'-v- m-n-a- --------------- mots'eva minda.
Haluatko tupakan? გინდ--ს----ე-ი? გ---- ს-------- გ-ნ-ა ს-გ-რ-ტ-? --------------- გინდა სიგარეტი? 0
g---a-si-are--i? g---- s--------- g-n-a s-g-r-t-i- ---------------- ginda sigaret'i?
Hän (m.) haluaa tulta. მ-ს-ცე-ხლ--უ-დ-. მ-- ც----- უ---- მ-ს ც-ც-ლ- უ-დ-. ---------------- მას ცეცხლი უნდა. 0
m---t-et--hli--nda. m-- t-------- u---- m-s t-e-s-h-i u-d-. ------------------- mas tsetskhli unda.
Haluaisin juoda jotakin. რ-მი------ვ- -ინდა. რ---- დ----- მ----- რ-მ-ს დ-ლ-ვ- მ-ნ-ა- ------------------- რამის დალევა მინდა. 0
r--i- da--va-m-nd-. r---- d----- m----- r-m-s d-l-v- m-n-a- ------------------- ramis daleva minda.
Haluaisin syödä jotakin. რ--ის --მა-მ-ნდ-. რ---- ჭ--- მ----- რ-მ-ს ჭ-მ- მ-ნ-ა- ----------------- რამის ჭამა მინდა. 0
r--is----am--m-n--. r---- c----- m----- r-m-s c-'-m- m-n-a- ------------------- ramis ch'ama minda.
Haluaisin levätä hieman. მინ-- ცო-- -ა--სვ--ო. მ---- ც--- დ--------- მ-ნ-ა ც-ტ- დ-ვ-ს-ე-ო- --------------------- მინდა ცოტა დავისვენო. 0
minda-t-o----d-visven-. m---- t----- d--------- m-n-a t-o-'- d-v-s-e-o- ----------------------- minda tsot'a davisveno.
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. რ-ღ-ც-მი-და გკ--ხ--. რ---- მ---- გ------- რ-ღ-ც მ-ნ-ა გ-ი-ხ-თ- -------------------- რაღაც მინდა გკითხოთ. 0
ragha-- --n-a--k---k-ot. r------ m---- g--------- r-g-a-s m-n-a g-'-t-h-t- ------------------------ raghats minda gk'itkhot.
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. რა-აც მი-და-გ------. რ---- მ---- გ------- რ-ღ-ც მ-ნ-ა გ-ხ-ვ-თ- -------------------- რაღაც მინდა გთხოვოთ. 0
ra-h-t--m---- gtkhov-t. r------ m---- g-------- r-g-a-s m-n-a g-k-o-o-. ----------------------- raghats minda gtkhovot.
Haluaisin kutsua teidät johonkin. რა---ე -ინდ--დ-გ--ტ--ო-. რ----- მ---- დ---------- რ-მ-ზ- მ-ნ-ა დ-გ-ა-ი-ო-. ------------------------ რამეზე მინდა დაგპატიჟოთ. 0
ram--- m-----da-p--t-iz---. r----- m---- d------------- r-m-z- m-n-a d-g-'-t-i-h-t- --------------------------- rameze minda dagp'at'izhot.
Mitä haluatte? რ----ებ--თ? რ- გ------- რ- გ-ე-ა-თ- ----------- რა გნებავთ? 0
r- -n-b-vt? r- g------- r- g-e-a-t- ----------- ra gnebavt?
Haluatteko kahvia? გნება----რთი ჭი---ყ-ვ-? გ------ ე--- ჭ--- ყ---- გ-ე-ა-თ ე-თ- ჭ-ქ- ყ-ვ-? ----------------------- გნებავთ ერთი ჭიქა ყავა? 0
g--b-v- --t--c--i-a -ava? g------ e--- c----- q---- g-e-a-t e-t- c-'-k- q-v-? ------------------------- gnebavt erti ch'ika qava?
Vai haluatteko mielummin teetä? თ- --თ--ჭიქა--ა- გირჩევნი-თ? თ- ე--- ჭ--- ჩ-- გ---------- თ- ე-თ- ჭ-ქ- ჩ-ი გ-რ-ე-ნ-ა-? ---------------------------- თუ ერთი ჭიქა ჩაი გირჩევნიათ? 0
tu er-- -h-i---c-----i---evni--? t- e--- c----- c--- g----------- t- e-t- c-'-k- c-a- g-r-h-v-i-t- -------------------------------- tu erti ch'ika chai girchevniat?
Me haluaisimme mennä kotiin. ჩ--- სა-ლ-ი -ასვ-ა-გ-ინ--. ჩ--- ს----- წ----- გ------ ჩ-ე- ს-ხ-შ- წ-ს-ლ- გ-ი-დ-. -------------------------- ჩვენ სახლში წასვლა გვინდა. 0
chv-n-s---l-hi-t-'asvl--gv-n-a. c---- s------- t------- g------ c-v-n s-k-l-h- t-'-s-l- g-i-d-. ------------------------------- chven sakhlshi ts'asvla gvinda.
Haluatteko taksin? ტ-ქს- -ნებავ-? ტ---- გ------- ტ-ქ-ი გ-ე-ა-თ- -------------- ტაქსი გნებავთ? 0
t'---i g-e--v-? t----- g------- t-a-s- g-e-a-t- --------------- t'aksi gnebavt?
He haluavat soittaa. თქ-----არ--ვ- --ე-ავ-. თ---- დ------ გ------- თ-ვ-ნ დ-რ-კ-ა გ-ე-ა-თ- ---------------------- თქვენ დარეკვა გნებავთ. 0
tkven-da---'va ---ba--. t---- d------- g------- t-v-n d-r-k-v- g-e-a-t- ----------------------- tkven darek'va gnebavt.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.