Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   ka სურვილი

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [სამოცდაათი]

70 [samotsdaati]

სურვილი

survili

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gruusia Toista Lisää
Haluatteko polttaa? მ-წე-ა გ--ბავ-? მ_____ გ_______ მ-წ-ვ- გ-ე-ა-თ- --------------- მოწევა გნებავთ? 0
m-t-'eva g-eb-v-? m_______ g_______ m-t-'-v- g-e-a-t- ----------------- mots'eva gnebavt?
Haluatteko tanssia? ც---- -ნე-ავთ? ც____ გ_______ ც-კ-ა გ-ე-ა-თ- -------------- ცეკვა გნებავთ? 0
ts-k'va ---b--t? t______ g_______ t-e-'-a g-e-a-t- ---------------- tsek'va gnebavt?
Haluatteko mennä kävelylle? გა-ე-რ-ე---გნე-ა-თ? გ_________ გ_______ გ-ს-ი-ნ-ბ- გ-ე-ა-თ- ------------------- გასეირნება გნებავთ? 0
gaseirneba gneba-t? g_________ g_______ g-s-i-n-b- g-e-a-t- ------------------- gaseirneba gnebavt?
Haluan polttaa. მ-წე-ა -ინ-ა. მ_____ მ_____ მ-წ-ვ- მ-ნ-ა- ------------- მოწევა მინდა. 0
mo---ev--m----. m_______ m_____ m-t-'-v- m-n-a- --------------- mots'eva minda.
Haluatko tupakan? გ---ა--ი-არეტ-? გ____ ს________ გ-ნ-ა ს-გ-რ-ტ-? --------------- გინდა სიგარეტი? 0
g---a-s-ga-et--? g____ s_________ g-n-a s-g-r-t-i- ---------------- ginda sigaret'i?
Hän (m.] haluaa tulta. მ----ეც-ლი -ნ--. მ__ ც_____ უ____ მ-ს ც-ც-ლ- უ-დ-. ---------------- მას ცეცხლი უნდა. 0
mas-tsets--l------. m__ t________ u____ m-s t-e-s-h-i u-d-. ------------------- mas tsetskhli unda.
Haluaisin juoda jotakin. რა-ის დ--ე-- მ--და. რ____ დ_____ მ_____ რ-მ-ს დ-ლ-ვ- მ-ნ-ა- ------------------- რამის დალევა მინდა. 0
r-m-s-da--v- mi-d-. r____ d_____ m_____ r-m-s d-l-v- m-n-a- ------------------- ramis daleva minda.
Haluaisin syödä jotakin. რა-ის ---ა მ-ნდ-. რ____ ჭ___ მ_____ რ-მ-ს ჭ-მ- მ-ნ-ა- ----------------- რამის ჭამა მინდა. 0
r---s-c------m-n-a. r____ c_____ m_____ r-m-s c-'-m- m-n-a- ------------------- ramis ch'ama minda.
Haluaisin levätä hieman. მ-ნ----ო-------სვ--ო. მ____ ც___ დ_________ მ-ნ-ა ც-ტ- დ-ვ-ს-ე-ო- --------------------- მინდა ცოტა დავისვენო. 0
m--da--s-t-a --vi-veno. m____ t_____ d_________ m-n-a t-o-'- d-v-s-e-o- ----------------------- minda tsot'a davisveno.
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. რაღაც---ნდა გ-ით---. რ____ მ____ გ_______ რ-ღ-ც მ-ნ-ა გ-ი-ხ-თ- -------------------- რაღაც მინდა გკითხოთ. 0
r----ts---nd--gk-itk-o-. r______ m____ g_________ r-g-a-s m-n-a g-'-t-h-t- ------------------------ raghats minda gk'itkhot.
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. რა-ა---ი-და -თ-ოვო-. რ____ მ____ გ_______ რ-ღ-ც მ-ნ-ა გ-ხ-ვ-თ- -------------------- რაღაც მინდა გთხოვოთ. 0
r-g--ts----da -tkh-v-t. r______ m____ g________ r-g-a-s m-n-a g-k-o-o-. ----------------------- raghats minda gtkhovot.
Haluaisin kutsua teidät johonkin. რამ--- --ნ-- -ა--ა--ჟოთ. რ_____ მ____ დ__________ რ-მ-ზ- მ-ნ-ა დ-გ-ა-ი-ო-. ------------------------ რამეზე მინდა დაგპატიჟოთ. 0
ram----m--da-da--'at'i-hot. r_____ m____ d_____________ r-m-z- m-n-a d-g-'-t-i-h-t- --------------------------- rameze minda dagp'at'izhot.
Mitä haluatte? რა--ნე-ა--? რ_ გ_______ რ- გ-ე-ა-თ- ----------- რა გნებავთ? 0
r- g-e-av-? r_ g_______ r- g-e-a-t- ----------- ra gnebavt?
Haluatteko kahvia? გ-ებავთ---თ--ჭი-ა ყა-ა? გ______ ე___ ჭ___ ყ____ გ-ე-ა-თ ე-თ- ჭ-ქ- ყ-ვ-? ----------------------- გნებავთ ერთი ჭიქა ყავა? 0
g-eb-v-----i -h-ik----va? g______ e___ c_____ q____ g-e-a-t e-t- c-'-k- q-v-? ------------------------- gnebavt erti ch'ika qava?
Vai haluatteko mielummin teetä? თუ -რ------ა -ა- --რ-----ათ? თ_ ე___ ჭ___ ჩ__ გ__________ თ- ე-თ- ჭ-ქ- ჩ-ი გ-რ-ე-ნ-ა-? ---------------------------- თუ ერთი ჭიქა ჩაი გირჩევნიათ? 0
tu--r-i--h-i----hai --rche-n--t? t_ e___ c_____ c___ g___________ t- e-t- c-'-k- c-a- g-r-h-v-i-t- -------------------------------- tu erti ch'ika chai girchevniat?
Me haluaisimme mennä kotiin. ჩვე- -ა-ლ-- -ას--ა -ვ-ნ--. ჩ___ ს_____ წ_____ გ______ ჩ-ე- ს-ხ-შ- წ-ს-ლ- გ-ი-დ-. -------------------------- ჩვენ სახლში წასვლა გვინდა. 0
c--en--a-h-s-- --'as--a-g-i---. c____ s_______ t_______ g______ c-v-n s-k-l-h- t-'-s-l- g-i-d-. ------------------------------- chven sakhlshi ts'asvla gvinda.
Haluatteko taksin? ტ-ქ-ი-გ-ება-თ? ტ____ გ_______ ტ-ქ-ი გ-ე-ა-თ- -------------- ტაქსი გნებავთ? 0
t'a-s---n----t? t_____ g_______ t-a-s- g-e-a-t- --------------- t'aksi gnebavt?
He haluavat soittaa. თქვენ--ა-ე-----------. თ____ დ______ გ_______ თ-ვ-ნ დ-რ-კ-ა გ-ე-ა-თ- ---------------------- თქვენ დარეკვა გნებავთ. 0
t-v-n-d-re---a --e--v-. t____ d_______ g_______ t-v-n d-r-k-v- g-e-a-t- ----------------------- tkven darek'va gnebavt.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + gruusia (1-100) MP3 gruusia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.