Lauseita

fi haluta jotakin 1   »   lv kaut ko vēlēties

70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

haluta jotakin 1

70 [septiņdesmit]

kaut ko vēlēties

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Haluatteko polttaa? Va--J-s v--a--es---ē-ē-? V-- J-- v------- s------ V-i J-s v-l-t-e- s-ē-ē-? ------------------------ Vai Jūs vēlaties smēķēt? 0
Haluatteko tanssia? V-- -ū- --la-ie- --j-t? V-- J-- v------- d----- V-i J-s v-l-t-e- d-j-t- ----------------------- Vai Jūs vēlaties dejot? 0
Haluatteko mennä kävelylle? V---J---vē-ati-s-i-- p-s----ā--es? V-- J-- v------- i-- p------------ V-i J-s v-l-t-e- i-t p-s-a-g-t-e-? ---------------------------------- Vai Jūs vēlaties iet pastaigāties? 0
Haluan polttaa. E---ēl-s sm--ē-. E- v---- s------ E- v-l-s s-ē-ē-. ---------------- Es vēlos smēķēt. 0
Haluatko tupakan? Vai--- -ēl-----igaret-? V-- t- v----- c-------- V-i t- v-l-e- c-g-r-t-? ----------------------- Vai tu vēlies cigareti? 0
Hän (m.) haluaa tulta. V-ņš vēla- ----m----. V--- v---- p--------- V-ņ- v-l-s p-e-m-ķ-t- --------------------- Viņš vēlas piesmēķēt. 0
Haluaisin juoda jotakin. E------s----- -- ie-z-r-. E- v---- k--- k- i------- E- v-l-s k-u- k- i-d-e-t- ------------------------- Es vēlos kaut ko iedzert. 0
Haluaisin syödä jotakin. E- --los-k-u--ko ē--. E- v---- k--- k- ē--- E- v-l-s k-u- k- ē-t- --------------------- Es vēlos kaut ko ēst. 0
Haluaisin levätä hieman. E- vē-os-nedau------ūst-e-. E- v---- n------ a--------- E- v-l-s n-d-u-z a-p-s-i-s- --------------------------- Es vēlos nedaudz atpūsties. 0
Haluaisin kysyä teiltä jotakin. E- v-l-s ------o ----utā-. E- v---- J--- k- p-------- E- v-l-s J-m- k- p-j-u-ā-. -------------------------- Es vēlos Jums ko pajautāt. 0
Haluaisin pyytää teiltä jotakin. E---ēl---Jum--k- -ūgt. E- v---- J--- k- l---- E- v-l-s J-m- k- l-g-. ---------------------- Es vēlos Jums ko lūgt. 0
Haluaisin kutsua teidät johonkin. E--vē--s---s----k-u- ko ------n--. E- v---- J-- u- k--- k- u--------- E- v-l-s J-s u- k-u- k- u-a-c-n-t- ---------------------------------- Es vēlos Jūs uz kaut ko uzaicināt. 0
Mitä haluatte? K- -ū-, lūd-u- v-l-t-es? K- J--- l----- v-------- K- J-s- l-d-u- v-l-t-e-? ------------------------ Ko Jūs, lūdzu, vēlaties? 0
Haluatteko kahvia? V-i--ū--vēl--ies -a-i--? V-- J-- v------- k------ V-i J-s v-l-t-e- k-f-j-? ------------------------ Vai Jūs vēlaties kafiju? 0
Vai haluatteko mielummin teetä? V-rb-t-Jū- l-bāk--ēlati-- -ē-u? V----- J-- l---- v------- t---- V-r-ū- J-s l-b-k v-l-t-e- t-j-? ------------------------------- Varbūt Jūs labāk vēlaties tēju? 0
Me haluaisimme mennä kotiin. M---v-l-m--s----uk---ā---. M-- v------- b----- m----- M-s v-l-m-e- b-a-k- m-j-s- -------------------------- Mēs vēlamies braukt mājās. 0
Haluatteko taksin? Vai---s-vē----es-t-k---etr-? V-- J-- v------- t---------- V-i J-s v-l-t-e- t-k-o-e-r-? ---------------------------- Vai Jūs vēlaties taksometru? 0
He haluavat soittaa. V-ņ--v-las--i-zv--īt. V--- v---- p--------- V-ņ- v-l-s p-e-v-n-t- --------------------- Viņi vēlas piezvanīt. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.