Lauseita

fi Keittiössä   »   nn In the kitchen

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [nitten]

In the kitchen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? Har-d----------- kj-ke-? H-- d- f--- n--- k------ H-r d- f-t- n-t- k-ø-e-? ------------------------ Har du fått nytt kjøken? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? K-a --al d- --ge - --g? K-- s--- d- l--- i d--- K-a s-a- d- l-g- i d-g- ----------------------- Kva skal du lage i dag? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? B-u-ar-d--e-ek-risk kom--r--eller--a-s--m---? B----- d- e-------- k------ e---- g---------- B-u-a- d- e-e-t-i-k k-m-y-, e-l-r g-s-k-m-y-? --------------------------------------------- Brukar du elektrisk komfyr, eller gasskomfyr? 0
Leikkaanko minä sipulit? Sk-- e- --j-r- o-- -auk-n? S--- e- s----- o-- l------ S-a- e- s-j-r- o-p l-u-e-? -------------------------- Skal eg skjere opp lauken? 0
Kuorinko minä perunat? S--l -g---re-----otete--? S--- e- s------ p-------- S-a- e- s-r-l-e p-t-t-n-? ------------------------- Skal eg skrelle potetene? 0
Pesenkö minä salaatin? S--l--------- sal-ten? S--- e- v---- s------- S-a- e- v-s-e s-l-t-n- ---------------------- Skal eg vaske salaten? 0
Missä ovat lasit? Ko- er gl---? K-- e- g----- K-r e- g-a-a- ------------- Kor er glasa? 0
Missä ovat astiat? K---e---er-ise-? K-- e- s-------- K-r e- s-r-i-e-? ---------------- Kor er serviset? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? Kor e--b-s-ik--t? K-- e- b--------- K-r e- b-s-i-k-t- ----------------- Kor er bestikket? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? H-r-du e---bo------r? H-- d- e-- b--------- H-r d- e-n b-k-o-n-r- --------------------- Har du ein boksopnar? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? H-r-du -i--f-as--o-na-? H-- d- e-- f----------- H-r d- e-n f-a-k-o-n-r- ----------------------- Har du ein flaskeopnar? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? Ha- d- -in--o---t-e-kar? H-- d- e-- k------------ H-r d- e-n k-r-e-r-k-a-? ------------------------ Har du ein korketrekkar? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? K-kar-d----p---i--en-e-gr---? K---- d- s---- i d---- g----- K-k-r d- s-p-a i d-n-e g-y-a- ----------------------------- Kokar du suppa i denne gryta? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? S----j-r-du-fi--e--i--en-- p--na? S------- d- f----- i d---- p----- S-e-k-e- d- f-s-e- i d-n-e p-n-a- --------------------------------- Steikjer du fisken i denne panna? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? G-ill-- d- g---s-ke-e------n-- --il-e-? G------ d- g--------- p- d---- g------- G-i-l-r d- g-ø-s-k-n- p- d-n-e g-i-l-n- --------------------------------------- Grillar du grønsakene på denne grillen? 0
Minä katan pöydän. Eg d-------bo--e-. E- d------ b------ E- d-k-j-r b-r-e-. ------------------ Eg dekkjer bordet. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. Her er k---ane- gafl-ne o--s-e-ene. H-- e- k------- g------ o- s------- H-r e- k-i-a-e- g-f-a-e o- s-e-e-e- ----------------------------------- Her er knivane, gaflane og skeiene. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. H-r----gl-----t-----kane -- -er----t--e. H-- e- g----- t--------- o- s----------- H-r e- g-a-a- t-l-e-k-n- o- s-r-i-t-a-e- ---------------------------------------- Her er glasa, tallerkane og serviettane. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!