Lauseita

fi Keittiössä   »   hu A konyhában

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [tizenkilenc]

A konyhában

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? Új k----ád va-? Ú- k------ v--- Ú- k-n-h-d v-n- --------------- Új konyhád van? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? M---aka--- ma -őz--? M-- a----- m- f----- M-t a-a-s- m- f-z-i- -------------------- Mit akarsz ma főzni? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? V--l--ny-l v-g- gázza- -őz-l? V--------- v--- g----- f----- V-l-a-n-a- v-g- g-z-a- f-z-l- ----------------------------- Villannyal vagy gázzal főzöl? 0
Leikkaanko minä sipulit? Felv----- a-hag-má-? F-------- a h------- F-l-á-j-m a h-g-m-t- -------------------- Felvágjam a hagymát? 0
Kuorinko minä perunat? Me-------a- --bu-g---á-? M---------- a b--------- M-g-á-o-z-m a b-r-o-y-t- ------------------------ Meghámozzam a burgonyát? 0
Pesenkö minä salaatin? M-g--ss-- --s-l-t--? M-------- a s------- M-g-o-s-m a s-l-t-t- -------------------- Megmossam a salátát? 0
Missä ovat lasit? Ho- v----- a-po--r-k? H-- v----- a p------- H-l v-n-a- a p-h-r-k- --------------------- Hol vannak a poharak? 0
Missä ovat astiat? H-- -a---- ----y? H-- v-- a- e----- H-l v-n a- e-é-y- ----------------- Hol van az edény? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? H-- -an a- -------ö-? H-- v-- a- e--------- H-l v-n a- e-ő-s-k-z- --------------------- Hol van az evőeszköz? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? V-- egy--o--er--yitó-? V-- e-- k------------- V-n e-y k-n-e-v-y-t-d- ---------------------- Van egy konzervnyitód? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? V-n egy -ö-----ód? V-- e-- s--------- V-n e-y s-r-y-t-d- ------------------ Van egy sörnyitód? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? Van -g----góhú--d? V-- e-- d--------- V-n e-y d-g-h-z-d- ------------------ Van egy dugóhúzód? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? Ebb---a fa-é-b-n f---d a --vest? E---- a f------- f---- a l------ E-b-n a f-z-k-a- f-z-d a l-v-s-? -------------------------------- Ebben a fazékban főzöd a levest? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? Eb--n a se-p-nyőb-n---t-d-a h--at? E---- a s---------- s---- a h----- E-b-n a s-r-e-y-b-n s-t-d a h-l-t- ---------------------------------- Ebben a serpenyőben sütöd a halat? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? E---n --grill--t--en--r--lez-- a --l--ég-t? E---- a g----------- g-------- a z--------- E-b-n a g-i-l-ü-ő-e- g-i-l-z-d a z-l-s-g-t- ------------------------------------------- Ebben a grillsütőben grillezed a zöldséget? 0
Minä katan pöydän. M--t--í-e- az a--tal-. M--------- a- a------- M-g-e-í-e- a- a-z-a-t- ---------------------- Megterítem az asztalt. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. It- -ann-k-- k---k, - v--l-k é----ka-a---. I-- v----- a k----- a v----- é- a k------- I-t v-n-a- a k-s-k- a v-l-á- é- a k-n-l-k- ------------------------------------------ Itt vannak a kések, a villák és a kanalak. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. I-----n--- - --h--a-, --t-n----k -s a-sza-v--ák. I-- v----- a p------- a t------- é- a s--------- I-t v-n-a- a p-h-r-k- a t-n-é-o- é- a s-a-v-t-k- ------------------------------------------------ Itt vannak a poharak, a tányérok és a szalvéták. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!