Lauseita

fi Keittiössä   »   ro În bucătărie

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [nouăsprezece]

În bucătărie

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? A- o --căt---- ----? A- o b-------- n---- A- o b-c-t-r-e n-u-? -------------------- Ai o bucătărie nouă? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? C- --ei-să-găte--i--s---i? C- v--- s- g------ a------ C- v-e- s- g-t-ş-i a-t-z-? -------------------------- Ce vrei să găteşti astăzi? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? Gă-e--i e--c-ri- s-u-c- gaz? G------ e------- s-- c- g--- G-t-ş-i e-e-t-i- s-u c- g-z- ---------------------------- Găteşti electric sau cu gaz? 0
Leikkaanko minä sipulit? S---ai-c---le? S- t-- c------ S- t-i c-p-l-? -------------- Să tai cepele? 0
Kuorinko minä perunat? Să c------art-fii? S- c---- c-------- S- c-r-ţ c-r-o-i-? ------------------ Să curăţ cartofii? 0
Pesenkö minä salaatin? Să s-ă--------? S- s--- s------ S- s-ă- s-l-t-? --------------- Să spăl salata? 0
Missä ovat lasit? U-d-----t-pa--r---? U--- s--- p-------- U-d- s-n- p-h-r-l-? ------------------- Unde sunt paharele? 0
Missä ovat astiat? Un-- s-n--vas-le? U--- s--- v------ U-d- s-n- v-s-l-? ----------------- Unde sunt vasele? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? U-d- -unt-t------i--? U--- s--- t---------- U-d- s-n- t-c-m-r-l-? --------------------- Unde sunt tacâmurile? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? Ai -------ă-ă--- -- conse---? A- u- d--------- d- c-------- A- u- d-s-ă-ă-o- d- c-n-e-v-? ----------------------------- Ai un desfăcător de conserve? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? Ai -- de-f-c--o- ---s-i---? A- u- d--------- d- s------ A- u- d-s-ă-ă-o- d- s-i-l-? --------------------------- Ai un desfăcător de sticle? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? Ai-un -irbu---? A- u- t-------- A- u- t-r-u-o-? --------------- Ai un tirbuşon? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? G-t-ş-i --p--î- ac-a--- -al-? G------ s--- î- a------ o---- G-t-ş-i s-p- î- a-e-s-ă o-l-? ----------------------------- Găteşti supa în această oală? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? Pră--ş---p-ştele î- a-e--tă t----e? P------- p------ î- a------ t------ P-ă-e-t- p-ş-e-e î- a-e-s-ă t-g-i-? ----------------------------------- Prăjeşti peştele în această tigaie? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? P-ăjeşti --g-m-le-p- ace---gril? P------- l------- p- a---- g---- P-ă-e-t- l-g-m-l- p- a-e-t g-i-? -------------------------------- Prăjeşti legumele pe acest gril? 0
Minä katan pöydän. Eu-pun masa. E- p-- m---- E- p-n m-s-. ------------ Eu pun masa. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. A-------t----i---e,-furcul-ţ--e ----ing-r---. A--- s--- c-------- f---------- ş- l--------- A-c- s-n- c-ţ-t-l-, f-r-u-i-e-e ş- l-n-u-i-e- --------------------------------------------- Aici sunt cuţitele, furculiţele şi lingurile. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. A-----u----aha---e,--ar-u--il--şi--e--e-el--e. A--- s--- p-------- f--------- ş- ş----------- A-c- s-n- p-h-r-l-, f-r-u-i-l- ş- ş-r-e-e-e-e- ---------------------------------------------- Aici sunt paharele, farfuriile şi şerveţelele. 0

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!