Lauseita

fi Keittiössä   »   sq Nё kuzhinё

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [nёntёmbёdhjetё]

Nё kuzhinё

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? E ----u-h--ёn--ё-re? E ke kuzhinёn tё re? E k- k-z-i-ё- t- r-? -------------------- E ke kuzhinёn tё re? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? Ç------- t- --tua-h-so-? Çfarё do tё gatuash sot? Ç-a-ё d- t- g-t-a-h s-t- ------------------------ Çfarё do tё gatuash sot? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? G---an--e--o-ent --- -----z? Gatuan me korent apo me gaz? G-t-a- m- k-r-n- a-o m- g-z- ---------------------------- Gatuan me korent apo me gaz? 0
Leikkaanko minä sipulit? A--- --e--qe-ё-? A ti pres qepёt? A t- p-e- q-p-t- ---------------- A ti pres qepёt? 0
Kuorinko minä perunat? A t---ёroj-p--a---? A ti qёroj patatet? A t- q-r-j p-t-t-t- ------------------- A ti qёroj patatet? 0
Pesenkö minä salaatin? A ---l-- s-l-a--n? A ta laj sallatёn? A t- l-j s-l-a-ё-? ------------------ A ta laj sallatёn? 0
Missä ovat lasit? K- jan----t-t? Ku jane gotat? K- j-n- g-t-t- -------------- Ku jane gotat? 0
Missä ovat astiat? K- -a-- e-ёt? Ku janё enёt? K- j-n- e-ё-? ------------- Ku janё enёt? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? K--ё-h-- k-mp-eti? Ku ёshtё kompleti? K- ё-h-ё k-m-l-t-? ------------------ Ku ёshtё kompleti? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? A--e hapё-e--ana--sh? A ke hapёse kanaçesh? A k- h-p-s- k-n-ç-s-? --------------------- A ke hapёse kanaçesh? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? A----h--ё-e-s--shesh? A ke hapёse shishesh? A k- h-p-s- s-i-h-s-? --------------------- A ke hapёse shishesh? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? A ----a----e-rё--? A ke tapёxjerrёse? A k- t-p-x-e-r-s-? ------------------ A ke tapёxjerrёse? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? Do --g--ua-h sup-n-t---j- t--x----a? Do e gatuash supёn te kjo tenxherja? D- e g-t-a-h s-p-n t- k-o t-n-h-r-a- ------------------------------------ Do e gatuash supёn te kjo tenxherja? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? Do e sk----h-peshkun----kё-ё-t-g-n? Do e skuqësh peshkun nё kёtё tigan? D- e s-u-ë-h p-s-k-n n- k-t- t-g-n- ----------------------------------- Do e skuqësh peshkun nё kёtё tigan? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? D--i-pj--------r--e---e k--g--l? Do i pjekёsh perimet te ky gril? D- i p-e-ё-h p-r-m-t t- k- g-i-? -------------------------------- Do i pjekёsh perimet te ky gril? 0
Minä katan pöydän. U-ё--h-r-- --vol--ё-. Unё shtroj tavolinёn. U-ё s-t-o- t-v-l-n-n- --------------------- Unё shtroj tavolinёn. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. Kё-- jan- --ika-- ---u---ё dh- -ug--. Kёtu janё thikat, pirunjtё dhe lugёt. K-t- j-n- t-i-a-, p-r-n-t- d-e l-g-t- ------------------------------------- Kёtu janё thikat, pirunjtё dhe lugёt. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. Kё-u j-nё --ta---pja-at d-- pic--a-. Kёtu janё gotat, pjatat dhe picetat. K-t- j-n- g-t-t- p-a-a- d-e p-c-t-t- ------------------------------------ Kёtu janё gotat, pjatat dhe picetat. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!