Lauseita

fi Keittiössä   »   sl V kuhinji

19 [yhdeksäntoista]

Keittiössä

Keittiössä

19 [devetnajst]

V kuhinji

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Onko sinulla uusi keittiö? Ima------ -u-i--o? I--- n--- k------- I-a- n-v- k-h-n-o- ------------------ Imaš novo kuhinjo? 0
Mitä sinä haluat tänään keittää? K-- ž--i---a-e- s------? K-- ž---- d---- s------- K-j ž-l-š d-n-s s-u-a-i- ------------------------ Kaj želiš danes skuhati? 0
Keitätkö sähköllä vai kaasulla? Ku-a- na-e--kt-i-o--l---a--li-? K---- n- e-------- a-- n- p---- K-h-š n- e-e-t-i-o a-i n- p-i-? ------------------------------- Kuhaš na elektriko ali na plin? 0
Leikkaanko minä sipulit? N-j-n-re-em---b-lo? N-- n------ č------ N-j n-r-ž-m č-b-l-? ------------------- Naj narežem čebulo? 0
Kuorinko minä perunat? Naj-olup---kromp-r? N-- o----- k------- N-j o-u-i- k-o-p-r- ------------------- Naj olupim krompir? 0
Pesenkö minä salaatin? N-----e--m--o----? N-- o----- s------ N-j o-e-e- s-l-t-? ------------------ Naj operem solato? 0
Missä ovat lasit? K---s---o--rci? K-- s- k------- K-e s- k-z-r-i- --------------- Kje so kozarci? 0
Missä ovat astiat? K-e-j----s---? K-- j- p------ K-e j- p-s-d-? -------------- Kje je posoda? 0
Missä ovat ruokailuvälineet? Kj- j----ibor? K-- j- p------ K-e j- p-i-o-? -------------- Kje je pribor? 0
Onko sinulla purkinavaajaa? Imaš--dpir-- ---k--ze---? I--- o------ z- k-------- I-a- o-p-r-č z- k-n-e-v-? ------------------------- Imaš odpirač za konzerve? 0
Onko sinulla pullonavaajaa? I--š---pi--- za --e------e? I--- o------ z- s---------- I-a- o-p-r-č z- s-e-l-n-c-? --------------------------- Imaš odpirač za steklenice? 0
Onko sinulla korkinavaajaa? Ima- o-p-ra--za zam---e? I--- o------ z- z------- I-a- o-p-r-č z- z-m-š-e- ------------------------ Imaš odpirač za zamaške? 0
Keitätkö sinä keiton tässä kattilassa? Ku--š----o-- t---l--cu? K---- j--- v t-- l----- K-h-š j-h- v t-m l-n-u- ----------------------- Kuhaš juho v tem loncu? 0
Paistatko sinä kalan tällä pannulla? P---š---bo-- te--p----? P---- r--- v t-- p----- P-č-š r-b- v t-j p-n-i- ----------------------- Pečeš ribo v tej ponvi? 0
Grillaatko sinä vihannekset tällä grillillä? Pr---š --lenj-----a --m ž-ru? P----- z-------- n- t-- ž---- P-a-i- z-l-n-a-o n- t-m ž-r-? ----------------------------- Pražiš zelenjavo na tem žaru? 0
Minä katan pöydän. P-ipra-l--- mizo. P---------- m---- P-i-r-v-j-m m-z-. ----------------- Pripravljam mizo. 0
Tässä ovat veitset, haarukat ja lusikat. Tu--j -- no--- ---ice--n --i--. T---- s- n---- v----- i- ž----- T-k-j s- n-ž-, v-l-c- i- ž-i-e- ------------------------------- Tukaj so noži, vilice in žlice. 0
Tässä ovat lasit, lautaset ja lautasliinat. Tuk------koz---i, kr---ik---n-p--i--i. T---- s- k------- k------- i- p------- T-k-j s- k-z-r-i- k-o-n-k- i- p-t-č-i- -------------------------------------- Tukaj so kozarci, krožniki in prtički. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja oppimistyylit

Jos joku ei edisty kovin paljon oppimisessaan, hän saattaa oppia väärällä tavalla. Toisin sanoen hän ei opi tavalla, joka sopii hänen ”tyyliinsä”. Yleensä tunnistetaan neljä oppimistyyliä. Nämä oppimistyylit liittyvät aisteihin. On olemassa kuuloon, näköön, kommunikaatioon ja motoriikkaan liittyvät oppimistyylit. Kuulotyyppi oppii parhaiten kuulemastaan. Hän voi esimerkiksi muistaa hyvin sävelmiä. Opiskellessaan hän lukee itselleen; hän oppii sanastoa lukemalla ääneen. Tämä tyyppi puhuu usein itsekseen. CD't tai aihetta koskevat luennot ovat hänelle hyödyllisiä. Visuaalinen tyyppi oppii parhaiten näkemästään. Hänelle on tärkeää voida lukea tieto. Hän tekee paljon muistiinpanoja opiskellessaan. Hän käyttää oppiessaan myös mielellään kuvia, taulukoita ja muistilappuja. Tämä tyyppi lukee paljon ja näkee usein unia, jotka ovat värillisiä. Hän oppii parhaiten miellyttävässä ympäristössä. Kommunikatiivinen tyyppi pitää eniten keskusteluista ja pohdinnoista. Hän tarvitsee vuorovaikutusta ja keskustelua toisten kanssa. Hän kysyy luokassa paljon kysymyksiä ja oppii hyvin ryhmässä. Motorinen tyyppi oppii liikkeen kautta. Hän oppii mieluiten ”tekemällä” ja haluaa kokeilla kaikkea. Hän haluaa olla fyysisesti aktiivinen ja jauhaa purukumia opiskellessaan. Hän ei pidä teorioista, mutta pitää kokeista. On tärkeää huomata, että melkein kaikki ovat näiden tyyppien sekoituksia. Kukaan ei siis edusta yhtä ainoaa tyyppiä. Siksi opimme parhaiten, kun käytämme kaikkia aistejamme. Silloin aivomme on aktivoitu monella tavalla, ja ne tallentavat hyvin uutta sisältöä. Lue ja kuuntele sanastoa ja keskustele siitä! Ja harrasta sen jälkeen urheilua!