Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   kk Ordinal numbers

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [алпыс бір]

61 [alpıs bir]

Ordinal numbers

[Rettik nömirler]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. Б---нші-а- – --ң---. Б------ а- – қ------ Б-р-н-і а- – қ-ң-а-. -------------------- Бірінші ай – қаңтар. 0
B-----i-ay-- q-ñ---. B------ a- – q------ B-r-n-i a- – q-ñ-a-. -------------------- Birinşi ay – qañtar.
Toinen kuukausi on helmikuu. Ек-н-- а--–-а-пан. Е----- а- – а----- Е-і-ш- а- – а-п-н- ------------------ Екінші ай – ақпан. 0
E-inşi--- - ---an. E----- a- – a----- E-i-ş- a- – a-p-n- ------------------ Ekinşi ay – aqpan.
Kolmas kuukausi on maaliskuu. Ү-і-ші а- – н--ры-. Ү----- а- – н------ Ү-і-ш- а- – н-у-ы-. ------------------- Үшінші ай – наурыз. 0
Ü--n---a--– naw--z. Ü----- a- – n------ Ü-i-ş- a- – n-w-ı-. ------------------- Üşinşi ay – nawrız.
Neljäs kuukausi on huhtikuu. Төр-ін----й-–----і-. Т------- а- – с----- Т-р-і-ш- а- – с-у-р- -------------------- Төртінші ай – сәуір. 0
Tör-in---ay – sä-ir. T------- a- – s----- T-r-i-ş- a- – s-w-r- -------------------- Törtinşi ay – säwir.
Viides kuukausi on toukokuu. Б--ін-і--- - мам--. Б------ а- – м----- Б-с-н-і а- – м-м-р- ------------------- Бесінші ай – мамыр. 0
Besin-- ---–-m--ı-. B------ a- – m----- B-s-n-i a- – m-m-r- ------------------- Besinşi ay – mamır.
Kuudes kuukausi on kesäkuu. А-т-ншы а- - маус--. А------ а- – м------ А-т-н-ы а- – м-у-ы-. -------------------- Алтыншы ай – маусым. 0
A--ı---------m-wsı-. A------ a- – m------ A-t-n-ı a- – m-w-ı-. -------------------- Altınşı ay – mawsım.
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. А--ы -й –-бұл-жа-т- -ыл. А--- а- – б-- ж---- ж--- А-т- а- – б-л ж-р-ы ж-л- ------------------------ Алты ай – бұл жарты жыл. 0
Alt---y----u- j-rt- jı-. A--- a- – b-- j---- j--- A-t- a- – b-l j-r-ı j-l- ------------------------ Altı ay – bul jartı jıl.
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, Қаңт--- ақпан--наур-з, Қ------ а----- н------ Қ-ң-а-, а-п-н- н-у-ы-, ---------------------- Қаңтар, ақпан, наурыз, 0
Q----r--a-p-n---a----, Q------ a----- n------ Q-ñ-a-, a-p-n- n-w-ı-, ---------------------- Qañtar, aqpan, nawrız,
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. сә---,-м-мыр ж-----аус-м. с----- м---- ж--- м------ с-у-р- м-м-р ж-н- м-у-ы-. ------------------------- сәуір, мамыр және маусым. 0
s-w--- m--ı- jä-- -aw-ım. s----- m---- j--- m------ s-w-r- m-m-r j-n- m-w-ı-. ------------------------- säwir, mamır jäne mawsım.
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. Жеті--- ай-– ші--е. Ж------ а- – ш----- Ж-т-н-і а- – ш-л-е- ------------------- Жетінші ай – шілде. 0
Jet-nşi--- – -il-e. J------ a- – ş----- J-t-n-i a- – ş-l-e- ------------------- Jetinşi ay – şilde.
Kahdeksas kuukausi on elokuu. С-гізін-і а- – т--ы-. С-------- а- – т----- С-г-з-н-і а- – т-м-з- --------------------- Сегізінші ай – тамыз. 0
S-gi--n-i--y – -a-ı-. S-------- a- – t----- S-g-z-n-i a- – t-m-z- --------------------- Segizinşi ay – tamız.
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. Тоғызы-----й-- --р-үй-к. Т-------- а- – қ-------- Т-ғ-з-н-ы а- – қ-р-ү-е-. ------------------------ Тоғызыншы ай – қыркүйек. 0
T-ğ--ı--ı -y-- -ı-küy-k. T-------- a- – q-------- T-ğ-z-n-ı a- – q-r-ü-e-. ------------------------ Toğızınşı ay – qırküyek.
Kymmenes kuukausi on lokakuu. Оны--ы -- –-қ-зан. О----- а- – қ----- О-ы-ш- а- – қ-з-н- ------------------ Оныншы ай – қазан. 0
Onınşı--y --qa---. O----- a- – q----- O-ı-ş- a- – q-z-n- ------------------ Onınşı ay – qazan.
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. О- --рін---а- – -а-а--. О- б------ а- – қ------ О- б-р-н-і а- – қ-р-ш-. ----------------------- Он бірінші ай – қараша. 0
O- ----nş- -y-–-qar-şa. O- b------ a- – q------ O- b-r-n-i a- – q-r-ş-. ----------------------- On birinşi ay – qaraşa.
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. О--екі-ші ай --ж--тоқс--. О- е----- а- – ж--------- О- е-і-ш- а- – ж-л-о-с-н- ------------------------- Он екінші ай – желтоқсан. 0
O--ekin-- ay----e-to-s-n. O- e----- a- – j--------- O- e-i-ş- a- – j-l-o-s-n- ------------------------- On ekinşi ay – jeltoqsan.
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. Он-е-і ай-–-бұ----р-жыл. О- е-- а- – б-- б-- ж--- О- е-і а- – б-л б-р ж-л- ------------------------ Он екі ай – бұл бір жыл. 0
O--e-- -y---b-l bi- j-l. O- e-- a- – b-- b-- j--- O- e-i a- – b-l b-r j-l- ------------------------ On eki ay – bul bir jıl.
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, Ш--д-,----ы-,--ы-кү-ек, Ш----- т----- қ-------- Ш-л-е- т-м-з- қ-р-ү-е-, ----------------------- Шілде, тамыз, қыркүйек, 0
Şi---- --mız----rkü---, Ş----- t----- q-------- Ş-l-e- t-m-z- q-r-ü-e-, ----------------------- Şilde, tamız, qırküyek,
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. қ--ан,-қ--аш-- жел-оқ--н. қ----- қ------ ж--------- қ-з-н- қ-р-ш-, ж-л-о-с-н- ------------------------- қазан, қараша, желтоқсан. 0
qa-a-,--a--şa--j-lt-q-a-. q----- q------ j--------- q-z-n- q-r-ş-, j-l-o-s-n- ------------------------- qazan, qaraşa, jeltoqsan.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…