Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   af Ordinale getalle

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [een en sestig]

Ordinale getalle

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. D---e--st- m-a---i---an---i-. D-- e----- m---- i- J-------- D-e e-r-t- m-a-d i- J-n-a-i-. ----------------------------- Die eerste maand is Januarie. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. D---t-eed---a-n- -s -e--ua---. D-- t----- m---- i- F--------- D-e t-e-d- m-a-d i- F-b-u-r-e- ------------------------------ Die tweede maand is Februarie. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. Di- -erd- -aan--i- Ma-rt. D-- d---- m---- i- M----- D-e d-r-e m-a-d i- M-a-t- ------------------------- Die derde maand is Maart. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. D-e vier---m--nd i- A-r-l. D-- v----- m---- i- A----- D-e v-e-d- m-a-d i- A-r-l- -------------------------- Die vierde maand is April. 0
Viides kuukausi on toukokuu. Di- ---de-m--nd-is --i. D-- v---- m---- i- M--- D-e v-f-e m-a-d i- M-i- ----------------------- Die vyfde maand is Mei. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. D-e se--- -aan- is -----. D-- s---- m---- i- J----- D-e s-s-e m-a-d i- J-n-e- ------------------------- Die sesde maand is Junie. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. S-- m-and- -s -n-hal-e-j-ar. S-- m----- i- ’- h---- j---- S-s m-a-d- i- ’- h-l-e j-a-. ---------------------------- Ses maande is ’n halwe jaar. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, Jan---i-- -eb-u--i-- Maa-t, J-------- F--------- M----- J-n-a-i-, F-b-u-r-e- M-a-t- --------------------------- Januarie, Februarie, Maart, 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. A-r-l- -ei- ---i-. A----- M--- J----- A-r-l- M-i- J-n-e- ------------------ April, Mei, Junie. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. D-e -e----e--aa----s J-lie. D-- s------ m---- i- J----- D-e s-w-n-e m-a-d i- J-l-e- --------------------------- Die sewende maand is Julie. 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. Di- --t-te maand -s Au----u-. D-- a----- m---- i- A-------- D-e a-t-t- m-a-d i- A-g-s-u-. ----------------------------- Die agtste maand is Augustus. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. D-e-n-gende -a-n--i- ----e-b-r. D-- n------ m---- i- S--------- D-e n-g-n-e m-a-d i- S-p-e-b-r- ------------------------------- Die negende maand is September. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. Di--t-en-e -a--- -s --tob-r. D-- t----- m---- i- O------- D-e t-e-d- m-a-d i- O-t-b-r- ---------------------------- Die tiende maand is Oktober. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. Di--e-f-- -aa---is-Nov-m-er. D-- e---- m---- i- N-------- D-e e-f-e m-a-d i- N-v-m-e-. ---------------------------- Die elfde maand is November. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. D-e -w-a-fde---------------ber. D-- t------- m---- i- D-------- D-e t-a-l-d- m-a-d i- D-s-m-e-. ------------------------------- Die twaalfde maand is Desember. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. T-a-l- m--n-e-----e- ---r. T----- m----- i- e-- j---- T-a-l- m-a-d- i- e-n j-a-. -------------------------- Twaalf maande is een jaar. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, J---e, -----t-s- S--t-mb-r, J----- A-------- S--------- J-l-e- A-g-s-u-, S-p-e-b-r- --------------------------- Julie, Augustus, September, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. Ok---er, No-em-e- -n-D-semb--. O------- N------- e- D-------- O-t-b-r- N-v-m-e- e- D-s-m-e-. ------------------------------ Oktober, November en Desember. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…